perjantai 11. syyskuuta 2009

20. DRAGSFJÄRD (Taalintehdas)

DRAGSFJÄRD
Asukkaita 3 tuhatta (4655 vuonna 1960), EU-kannatus 53,4 % (1994)

Miksi? Taalintehdas viehättää kuin pikkukaupunki!

Milloin? Torstaina 28.3.2002

Maaliskuinen 9-tuntinen autoiluretki Kemiönsaarelle. Ensin Kuninkaantietä Inkoossa Fagervikiin, sitten Kemiön kuntaan ja lenkki Västanfjärdin kunnan ympäri vastapäivään, kunnes Dragsfjärdin kunnan Taalintehtaalle.

Taalintehdas (Dalsbruk) on kuin kiehtova pieni kaupunki! Taajama on rakentunut aikoinaan rautatehtaan ympärille. Metsäisessä ja maaseutumaisessa Suomessa vanhat teollisuustaajamat yllättävät usein positiivisesti. Kävelemme ympäriinsä, on merenrantaa ja rannassa varastotapuleita. (DNA:n matkapuhelinliittymä ei toimi, se taisikin olla City-liittymä rajoituksineen ja ollaan liian kaukana cityistä.)

Kasnäsiin veisi vielä pitkä tie, 15 km suoraan etelään yli monien saarien (Suomen Key West?), mutta jää kokematta. Olen jo poikennutkin Kasnäsissä Franz Höijer -laivan matkalla Hangosta Nauvon kautta Uuteenkaupunkiin.

DRAGSFJÄRD 3 53,4 Per. 1865
K: Puukirkko 1755 Antti Piimänen
K: Alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa' 1850 B. Godenhjelm
K: Hiittisten puinen P. Andreaan kirkko 1686 Brun
K: Alttaritaulu 'ristiinnaulitseminen' 1866
K: Taalintehtaan kirkko
M: Söderlångvikin museo, Amos Andersonin taidekokoelma
M: Björkbodan lukkomuseo (lukkotehdas 1732-)
M: Taalintehtaan ruukinmuseo (Dalsbrukin rautasulatto 1686-)
M: Bengtskärin majakka 1906
L: Saaristomeren kansallispuisto, opastuskeskus Sinisimpukka

*****
KUNTIEN NÄHTÄVYYDET (koodien muistilista)
(Kunta, asukasluku tuhansia, k=kaupunki, EU-kannatus% 1994)
K: kirkko
M: museo
R: rakennus
P: patsas
L: luonto
N: näköalapaikka
E: erikoisuus
V: vesistöt
T: taajamat
H: historia

19. AURA

AURA
Asukkaita 3 tuhatta (2763 vuonna 1960), EU-kannatus 43,5 % (1994)

Miksi? Aurajoki

Milloin? Torstaina 24.4.2003

Turusta lähdettyämme ajoimme moottoritietä Liedon asemalle asti, mutta sen jälkeen Aurajoen vartta seurailevaa vanhaa tietä edelleen kohti koillista ja Auran kuntaa. Ajoimme ensin ohi kirkonkylän kirkon ja sitten 5 km:n päässä saavuimme asemakylään, joka oli kelpo taajama, kuin pikkukaupunki!

AURA 3 43,5 Per. 1917
K: Puukirkko 1804
K: Alttaritaulut: 1. Arthur Heickell ja 2. puuveistos 'P. Ehtoollinen' 1683
K: Kellotapuli 1776
M: Museoravintola Koskipirtti ja museotalo, Aseman taajama
M: Veräjänkorvan museo, interiöörejä 1800-1940
M: Prunkkalan poikettava, näyttelyitä, kk.
P: Suomen 1. paperitehtaan (1764) muistokivi, Järvenoja
P: Kalevalapuiston monumenttiveistokset
L: Kuhankuono, 7 kunnan yhteinen rajakivi, retkeilyreitistö
V: Aurajoki
H: Kunnan entinen nimi on Prunkkala

18. ASKOLA

ASKOLA
Asukkaita 4 tuhatta (3895 vuonna 1960), EU-kannatus 49,5 % (1994)

Miksi? Hiidenkirnut. Porvoonjoen varsi.

Milloin? Torstaina 7.8.2003 (myös 1968 ja 1969)

Vietin lapsena kuukauden kesämökillä Askolassa, pienen järven rannalla jyrkän rinteen alla, mutta sijainnista ei jäänyt mieleeni kuin tienvarren kyltti, joka opasti kohti Onkimaata.

Vaivaiset 35 vuotta myöhemmin kävelin Pukkilasta Askolan kautta Porvooseen. Ajoin ensin aamulla klo 5:50 - 6:45 linja-autolla Porvooseen, josta jatkoin klo 7:25 - 8:15 Pukkilan Liikenteen hauskan pienellä, vain 11-penkkirivisellä vakiovuorolla Pukkilaan, joka on pieni kunta.

Aloitin kävelyn etelään Pukkilasta klo 9:45. "Hiidenkirnut 7 km" lupasi opastekyltti.

Askolan kunnanrajalle oli ensin 3 km. Kirjoitin pyöräilijöiden suoritusvihkoon (jossa luki aiemmin mm. "Jenna 35 km") miten Kävelen 37 km. Uusimaa-lehti tai muu sponsori lupasi arpoa palkintoja, muttei niitä herunut minulle.

Hiidenkirnuille oli opastus maantieltä. "500 metriä" itään, kohti Porvoonjokea. Pysäköintialueella seisoi henkilöautoja puoli tusinaa. Polun haarassa sai valita joko matkan 150 metriä tai 300 metriä, jälkimmäisellä olisi näköaloja ja luontopolku, joten valitsin sen. Korkeita kallioita oli. Saksalainen nuoripari seurasi perässäni.

Kalliorinteessä oli sitten useita pitkiä puuportaita. Kahden euron pääsymaksu tuli pudottaa johonkin säiliöön? Hiidenkirnuja oli parikymmentä. Iso perhe matkaili alempana rinteessä. Porvoonjoen rantaan vei polku melojia varten, minäkin kävin joella. Hiidenkirnuilla kului aikaani klo 11:05 - 11:50.

Askolan kirkolle saavuin klo 13:30, mutta se oli melko tylsä, vaalea, monikulmainen ja ovi kiinni. Puistotyöntekijöitä oli 3 naista ja mies, joku heistä tervehti: "Päivää!" Kellotapuli oli punainen.

Kunnantalo oli pieni. kirjastotalo erikseen - toinen kerros. Kaupassa (K-Extra) oli tarjouksiakin. Palautin matkan varrelta löytämäni 2 olutpulloa ja ostin Pirkan suklaajäätelötuutin (32 senttiä) sekä minttusuklaapalloja 200 grammaa 1,89 euroa.

Jatkoin kävelyäni kilometrin Vakkolaan, jossa oli Sale. Porvoonjoen siltoja, joilla poikkesin katsomassa jokea, oli koristeltu kukkaruukuin. Koivukujalla kävellessäni soitin kännykällä kaverille 5 minuuttia klo 15. Sekä edessäni että takanani oli kävelyä silloin 16-20 km ja kehuin, miten kävely ja olo oli sillä hetkellä juuri parhaimmillaan!

Vihdoin saavuin Porvoon rajalle Kerkkooseen ja Porvoon ytimeenkin klo 18:30. Vielä kävin ahnaana uusien paikkojen bongaajana uudessa kirjastotalossa, vaikka jalkoja jo väsyttikin, kunnes ajoin bussilla klo 19:45 - 20:20 Helsingin Itäkeskukseen, josta jatkoin paikallisbussilla.

ASKOLA 4 49,5 Per. 1896
K: Kirkko 1799
K: Saarnatuoli 30-v. sodan saalista Saksasta
K: Kellotapuli 1800 M. Åkergren
K: Moderni siunauskappeli, Olli Kivinen, hautausmaa
M: Kotiseutumuseo, kivikauden esineitä, kk.
M: J. Linnankosken nuoruudenkoti Niemenpelto, Vakkola, museo
R: Prestbackan kartano, suojelukohde, Särkijärvi
P: J. Linnankosken patsas 1965 Heikki Varja, kunnantalo
P: Hautoja: Johannes Linnankoski, Eino Kalima
L: Hiidenkirnualue, 20 kpl, Korttian kylässä
L: Jättiläisen kuhnepytty, 10 m syvä, 4 m leveä
V: Porvoonjoki
H: Kivikautiset asuinpaikkalöydöt - Askolan kulttuuri
H: Asutusta jo jääkauden päättymisestä alkaen, 10'000 vuotta!

17. ASKAINEN

ASKAINEN (ruotsiksi Villnäs)
Asukkaita 1 tuhat (1088 vuonna 1960), EU-kannatus 33,3 % (1994)

Miksi? Mannerheimin synnyinkoti Louhisaari.

Milloin? Torstaina 24.4.2003

Käytyämme Ahvenanmaan Brändössä ja yövyttyämme Turussa matkustajakoti Kultaisessa Turistissa olemme kiertäneet lähikuntia ja juuri palaamassa Velkuan Teersalon lossilta, kun Askainen osuu reitillemme.

Flemingien ja Mannerheimien entiseen Louhisaaren kartanoon on 3 km:n poikkeama omaa tietään, ajaen mahtavaa suorakulman muodossa kääntyvää koivukujaa. Pellotkin ovat valtavia.

Museo ei ole huhtikuussa auki, vaan vasta 15.5. alkaen ja pääsymaksulla 3,50 euroa, mutta maa on lumeton ja kierrämme upean talon ulkona kävellen. Valeikkunat ovat hauskoja! Niitä on maalattu valkoisiin seiniin symmetrian vaatimusten vuoksi.

Talo tekee huikean korkean vaikutuksen, kuin jokin tornitalo. Kolme asuinkerrosta ovat kukin hyvin korkeita ja niiden päällä on vielä pari ikkunallista ullakkokerrosta.

Valkoiseksi kalkittu kunnan kirkko on hienosti samantyylinen kartanon kanssa. Se onkin samoilta vuosilta 1600-luvun puolivälistä ja Herman Klaunpoika Flemingin rakennuttama.

ASKAINEN 1 33,3 Per. 1876 (r. Villnäs)
K: Tiilikirkko 1653 Herman Klaunpoika Fleming
K: Saarnatuoli ja ulko-ovi ovat 30-vuotisen sodan saalista Saksasta!
K: Alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa' 1859 August Tholander /Tollander? (ruotsalainen)
K: Sukuvaakunoita, Carpelanin muistotaulu ja hautakammio
K: Flemingin hautakivi alttarin edessä, hautaholvi
K: Mannerheim-suvun hautakappeli 1823
M: Louhisaaren kartano, renessanssi-päärak. 1655, museo
M: Mannerheimin syntymähuone 4.6.1867, Pirunkamari, kirkkosali
L: Livonsaaressa 18 metriä pitkä halkeamaluola
V: Mynälahti
H: Kuulunut seurakunnallisesti Lemuun

torstai 10. syyskuuta 2009

16. ASIKKALA

ASIKKALA
Asukkaita 8 tuhatta (8363 vuonna 1960), EU-kannatus 53,5 % (1994)

Miksi? Vääksyn kanavan sulut. Kaunis Pulkkilanharju (eri reissulla).

Milloin? Perjantaina 2.8.1985

Noustuani pedistä jo klo 4:30 ja ajettuani ensimmäisellä Suvisaaristosta klo 5:05 lähteneellä bussilla ehdin nähdä Helsingin linja-autoasemalta jo klo 5:45 lähtevän normaalivuoron Lahteen, mutta ajan itse vasta Sukulan huippuhienolla linja-autolla klo 6:00 - 7:30.

Kierreltyäni ensimmäisen kerran (siis vuonna 1985) kunnolla Lahtea, myös sen antikvariaatteja, kiiruhdan seuraavaksi klo 16 lähtevään linja-autoon kohti Asikkalan Vääksyä. Vesivehmaan kautta kulkee reittimme, maisemana on peltoja ja kuljettajana nuori juntti.

VÄÄKSYN uudessa keskustassa jää jo moni pois. Ylitettyämme kanavan virityin - milloinkahan pitäisi painaa nappia? Kylien olosuhteista ei koskaan tiedä, ellei ole käynyt ennen, ajetaanko hyvin äkkiä läpi vai onko linja-autoasemaa tai edes Matkahuolto ja pysähtyykö auto tilaamattakin?

Sitten linja-autoasema näkyykin, painan samassa silti nappia ja muitakin jää pois. Kello on 16:35.

Katselen Vääksyn torin, pankkeja ja kauppoja. Kaksikin K-kauppaa on vierekkäin, Ekin puoti ja K-halli Toivonen. Käyn jälkimmäisessä. Jogurttitarjous on eilinen. Istun syömään Päijänteen rannalle. Venevalkamassa on roskakori.

Rannoilta on melkoinen ylämäki... koulukeskukseen, jossa ovat kaikki koulut, työväenopisto, urheiluhalli, muttei kuitenkaan kunnankirjastoa, joka löytyy vasta kunnanvirastosta. Näen sen kirjat ikkunasta. En kiirehdi kirjastoon, koska aukioloaikaa riittää klo 13 - 19 asti (keskiviikkona klo 15:een).

Lähden kanavasuluille valokuvaamaan miten vedenpinta ja veneet nousevat tai laskevat sulkuporttien välissä. Autotiesilta nousee pystyyn, kun Suomi-laiva saapuu loppumatkallaan Jyväskylästä kohti Lahtea. Sulkujen info-kioskilla on hyvä kartta Vääksystä.

Kirjastossa klo 18:30 - 50 lueskelen Suomen Kuvalehteä. Joitakin nuoria näkyy lehtisalissa, mutta virkailijoina on kaksi iäkkäämpää naista, enkä näekään nuorta kesäsijaista Kirsiä. Lähden etsiskelemään opettajaperheen kotitaloa Rantakulmantieltä. Osaan helposti - painettuani mieleeni näkemäni kartan.

Uudehko ja kaunis punatiilinen kolmikerrostalo löytyy. Vaikka asutaan maaseudun rauhassa, ei porrashuoneeseen asti ole pääsyä soittamatta jonkun asukkaan summeria, esimerkiksi 3 A 1. Talon ikkunoista vehmaspuiselta ja korkealta mäeltä on hieno näköala kohti auringonlaskua länsipuolisen Vesijärven ulapalla. Alempana on rivitaloja.

Kiertelen Vääksyä. Uudessa keskustassa on ihmeen paljon kauppoja, pellon laidassa alhaalla. Kirkkoa ei ole, kirkonkylä on luoteessa vasta kahdeksan kilometrin päässä.

Kello 20 kirjoittelen kanavan laidalla postikorttia Riitalle ja klo 20:30 kuljen Myllymuseon kautta linja-autoasemalle. Jätän espoolaislehden 'Länsiväylän' tiedonhaluisten maalaisten luettavaksi puhelinkioskiin.

Linja-autoasemalla on vilkasta: kaksi tyttöä odottelee penkillä, yksi poika muuten reppuineen ja torilla kulkee kolme tyttöä.

Nousen Rajalan linja-autoon kuljettajan ollessa avaamassa takaluukkua. Kaikki muut maksavat sitten jo etuovella, minä vasta Lahdesta eteenpäin jatkettaessa kuljettajan kiertäessä käytävällä ja hämmästyessä minusta.

Ajomatkalla luen ja olen väsynyt. Tyttöpari meluaa takanani. Ehdin Helsingissä Soukka - Kivenlahti -bussiin klo 23:15. Se tulee perjantai-iltana täyteen ja olen ensimmäinen ja ainoa poistuja Soukan kallioleikkauksella.

ASIKKALA 8 53,5 Per. 1848
K: Sekatyylinen tiilikirkko 1880 Georg Wilenius (1000 paikkaa)
K: Alttaritaulu 'Ristiinnaulittu' R.W. Ekman
M: Urajärven kartano 1653, kartanomuseo, Vesivehmaa
M: Kotiseutumuseo viljamakasiinissa, kk.
M: Danielsson-Kalmarin huvila ja patsas, näyttelyitä, Vääksy
M: Tupalan talomuseo
R: Vääksyn kanava 1871, kunnan keskustaajama Vääksy
R: Kalkkisten kanava 1878/1965
L: Pulkkilanharju 8 km, Käkisalmen 150 m ja Karisalmen 240 m sillat
N: Aurinkovuori, hiihtokeskus, ulkoilureitti, Vääksy
V: Vesijärvi, Päijänne
H: Anianpelto, syys- ja talvimarkkinat v. 1727 alkaen.

15. ARTJÄRVI

ARTJÄRVI (ruotsiksi Artsjö)
Asukkaita 1 tuhat (3027 vuonna 1960), EU-kannatus 36,8 % (1994)

Miksi? Kolmen järven saartama kirkonkylä.

Milloin? Torstaina 1.8.2002

Lähdin Helsingistä Porvoon Liikenteen bussilla klo 9:30. Matkaa Artjärvelle kertyi 107 km, mikä maksoi 14,60 euroa (2002).

Reitin varrella olivat Mellunmäki ja 170-tien pysäkit. Kommunikaattoriaan naputellut Humlefors-nainen löysi pari riviä edempää lompakon penkkirivien välistä ja vei sen kuljettajalle.

Porvoossa pysähdyttiin 10 minuuttia. Etupenkissä istunut rouva huusi kuljettajalle, että tämän kännykkä soi! Mutta se olikin rouvan oma kännykkä joka soi! "Kuka mulle tänne osaa soittaa?" rouva ihmetteli.

Porvoossa ajettiin Sibeliuksen bulevardia ja pohjoiseen. Pyhälistö ja Juornaankylä olivat ohitettuja paikkoja.

Myrskylässä ajettiin kirkon ohi ja pysähdyttiin Matkahuollon bussipysäkille jopa 14 minuutiksi klo 11:20. Vasemmalla oli rakennustyömaa ja oikealta kuului ukkojen turinaa. Pari äijää tuli muovikassit huojuen Salesta tai Siwasta.

ARTJÄRVI klo 11:48. Toinenkin matkustaja jää. On Matkahuolto ja Sepon Saluuna.

Artjärvellä oli Uudenmaan läänin alhaisin EU-kannatus, täällä kannatettiin ennemminkin perussuomalaisen maaseudun puolueen poliitikkoa, emäntä Helvi Koskista.

Lähdin kävelemään pohjoiseen, Säyhteenjärven lintutornille, joka oli kaksikerroksinen, ekaan kerrokseen luiska.

Kunnankirjasto oli auki ti ja to klo 10-15, muutoin iltapäivisin. Vanhoja, kuluneita kirjoja. En löytänyt Juhani Ahoa. Lehtiosastolla äiti, lapsi ja joukko miehiä. Esitteitä löytyi eteisestä.

Kirkkotie vie itään yli joen, joka yhdistää Säyhteen ja Pyhäjärven. (Pohjoisimpana on Villikkalanjärvi). Jokitie on koukku. Helle paahtaa niin kovasti, että päätän, etten yritä kävellä 17 km Myrskylään kolmessa tunnissa klo 12:40 alkaen.

Ehdin sitten mennä kirkolle, joka on vaaleanruskea ja ristipohjainen. Luen Helsingistä matkaani tarttuneet ilmaiset päivälehdet "Metron" ja "Satasen", jättääkseni ne maalaisten lukuiloksi. Lähetän tekstiviestin Suville. Poimin mustikoita rinteestä. Vietän leppoisaa kesäpäivää maalla.

Bussille klo 15:05 saapuu yksi perhe sekä minä. Porvooseen maksaa 7,90 euroa. Ajamme Porlomin eli Porlammen kautta, ensin kirkon ohi itään ja kaarros myötäpäivään, sitten vielä Käkikoski.

Ukkosmyrsky riehuu Myrskylässä, jossa pysähdymme 10 minuuttia. Kuski ja toinen heppu käyvät tupakalla katoksen alla. Nyt huomaan Lasse Virenin patsaan juoksemassa vasemmalla eli itäpuolella, bussipysäkin kohdalla! Mummo muistaa vaihtonsa Orimattilan bussiin itsekin. Tiilää ohitetaan ja Porvooseen saavutaan klo 16:40.

J.L. Runeberg -laiva lojuu epäkuntoisena jo kolmatta päivää paikallaan jokirannassa. Kiertelen kolme varttia Porvoota, kunnes sovittu Jaguar-merkkinen avoautokyytini saapuu Rantatielle klo 17:25 ja lähdemme 170-tietä Helsinkiin, kuitenkin matkalla Sipoon Kalkkirannassa poiketen.

ARTJÄRVI 1 36,8 Per. 1866 (r. Artsjö)
K: Puukirkko 1839 A.F. Granstedt
K: Alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa' Matilda Wulffert
M: Kotiseutumuseo Ratulan kartanon luona
M: Viljamakasiini, kk.
P: Sankaripatsas, O. Jauhiainen, kk.
P: Sibeliuksen suvun muistomerkki, kk.
P: J. Alfred Tannerin muistomerkki, Ratula, Villikkalan kylä
L: Haavistonkallio, jyrkkä rinne, kumpumaastoa, Salmela
V: Pyhäjärvi, Säyhteenjärvi, Villikkalanjärvi

14. ANTTOLA

ANTTOLA (yhdistynyt Mikkeliin tammikuusta 2001)
Asukkaita 1 tuhat (2808 vuonna 1960) EU-kannatus 59,1 % (1994)

Miksi? Erikoisen rikas ja syrjäinen pikkupitäjä, tunnettu luonnonkauneudestaan.

Milloin? Tiistaina 12.6.2007

Anttola jää syrjään liikennereiteiltä, ainakin ellei ole mutkitellen matkalla Mikkelistä Puumalan kautta Imatralle. Me poikkesimme sinne käytyämme katsomassa Astuvansalmen kalliomaalauksia eli ajellessamme ison mutkan kautta Ristiinasta Mikkeliin.

Teimme kylätiekierroksen ja ihmettelimme, millä asukkaat elävät? Puutako myymällä? Tilastokeskuksen mukaan Anttola oli Suomen 6. varakkain kunta vuonna 1994, mikä selittänee korkean EU-kannatuksenkin. Anttolan edellä olivat vain Kauniainen, Suomenniemi (Anttolan samankaltainen naapuri), Lieto, Ylämaa ja Leivonmäki.

Anttolalla oli komea kunnantalo, turhako Mikkeliin liittymisen jälkeen? Kirjasto, Anttolan Hovi ja Nesteen bensiiniasema olivat muita vauraasta metsämaisemasta erottuneita rakennuksia.

ANTTOLA 1 59,1 Per. 1873
K: Puukirkko 1729, siirretty Juvalta 1867
K: Kirkon uudistustyö 1929 Alvar Aalto
K: Alttaritaulu 1780
K: Kellotorni 1884 A. Loenbom
M: Viljamakasiini 1876, kotiseutumuseo
R: Anttolan Hovi, entinen säteritila- ja sotilasvirkatalo
L: Rakokallion luonnonsuojelualue
L: Neitvuoren-Hiidenmaan luontopolku
L: Kalliomaalaus, Pihlajasalo, Luonterin tila
N: Neitvuori 184 m, Etelä-Savon korkein kukkula
V: Saimaan Luonterinselkä
H: Laivareitti Mikkeli - Savonlinna

13. ANJALANKOSKI

ANJALANKOSKI (Anjala ja Sippola yhdistetty kaupungiksi 1977)
Asukkaita 18 tuhatta, EU-kannatus 58,9 % (1994)
(Sippolassa oli 16'674 asukasta vuonna 1963 ja Anjalassa 6'174 v. 1960)

Miksi? Mielenkiintoista arkkitehtuuria, mm. Alvar Aallon vuonna 1938 suunnittelema Tampellan paperitehtaan asuinalue.

Milloin? Keskiviikkona 20.8.1997

Lähdin Helsingin linja-autoasemalta vakiovuorolla klo 7:30 Porvooseen (39 mk, 53 km, 75 minuuttia). Bussi täyttyi Sturenkadulta ja Itäkeskuksesta, jopa viereeni istuttiin.

Porvoossa viivyin tunnin ja 20 minuuttia klo 8:45 alkaen. Katselin antikvariaatin ikkunoita ja kävelin vanhaan kaupunkiin. Otin ensin yleiskuvan vanhalta jokisillalta, sitten kirkko, lyseo, tuomiokapituli, Jungin piirtämä Piispantalo, raatihuone torneineen...

Tuli kiire Inkeroisten-bussille klo 10:05. Matkan pituus oli 90 km, Bussilomalipulla. Ohitettiin Liljendal, pysähdyttiin 10 min. Lapinjärvellä - ja peräti yksi minuutti Anjalan kirkonkylässä klo 11:40. Anjalan kirkon näin vilaukselta bussin ikkunasta, kattoa korjailtiin.

INKEROINEN (keskustaajama)

Bussi ajoi lopuksi Kymijoen yli päätepysäkille, joka oli aukiolla Inkeroisissa. Ympärillä oli runsaasti kauppoja. Kadun alikulkutunneli oli remontissa. Kirjastoon vein Compopuksen mainoksen ja hain kartan. S-Marketin jäätelö 'Jättis-tuutti' maksoi 4,90 mk, viisi pullaa kympin ja kaksi viineriä 7 mk.

Kävelin pohjoiseen. Satamatie oli umpikuja vanhainkodin vieressä. Löytyi tie tehtaille ja etsimääni arkkitehtuuria: 1) Tervarivin puiset omakotitalot, 2) Federleyn kirkko, 3) vaaleat omakotitalot, 4) Jörgen Schaumanin talo, 5) punatiili-Aaltoa, 6) kuvausnäkymä tehtaalle, 7) kolme Insinööritaloa, 8) kerrostalot kattoterasseineen, 9) Inkeroisten kansakoulu.

Neljän tunnin päästä palasin linja-autoasemana toimineelle aukiolle ja ajoin klo 15:55 - 16:45 Kotkaan (25 mk). Ehdin katsella Sapokanlahden vesiputousta, kunnes ajoin klo 17:05 - 18:15 Loviisaan (33 mk, Karhulan kautta) ja Loviisasta Helsinkiin klo 19:25 - 20:55 (73 mk).

ANJALANKOSKI 18 k 58,9 Kaup.1977
K: Anjalan puinen ristikirkko 1756 Arvi Junkkarinen
K: Alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa' Fred. Westin
K: Inkeroisten tehdaskirkko 1910 Birger Federley
K: Myllykosken kirkko 1936 W.G. Palmqvist
K: Myllykosken ortodoksinen rukoushuone, Ägläjärven tsasounan kopio
K: Sippolan tiilikirkko, C.J. Heideken
K: Alttaritaulu, Alexandra Såltin
K: Von Daehn-suvun hautakappeli, Sippola
M: Ankkapurhan teollisuusmuseo
M: Sippolan kotiseutumuseo
M: Enäjärven ja Korvenkylän kylämuseot
M: Mänttärin sukumuseo Liikkalassa
M: Anjalan kartano, Wrede-suku, empire-päärak. 1790-, museo
R: Viljamakasiinikahvila
R: Sippolan kartano 1650-, päärak. 1840-, Creutz-suku, von Daehn
P: Mathilda Wreden hauta, Kakolan vankien tekemä muistokivi
P: Liikkalan nootin 1788 muistomerkki, Liikkalan vallit, Sippola
P: Juustomänty ja juustopata 1856 juustonvalmistuksen muistom., Sippola
P: Kaipiaisten taistelun muistomerkki
P: Anjalan liiton 1788 muistomerkki
L: Ahvionkoski, Ankkapurhan luontopolut
N: Kuovinkallio
T: Inkeroinen-Anjala, Myllykoski, Sippola, Kaipiainen
V: Kymijoki, Ankkapurhan koski
H: yhdistetty Sippolan ja Anjalan kunnista

keskiviikko 9. syyskuuta 2009

12. ALAVUS

ALAVUS (ruotsiksi Alavo), kaupungiksi 1977
Asukkaita 10 tuhatta (11'803 vuonna 1959), EU-kannatus 34,6 % (1994)

Miksi? Kelpo pikkukaupunki nähtäväksi!

Milloin? Tiistaina 15.8.2000

Helsingin rautatieaseman kioskeja remontoitiin ja laajennettiin laitureille päin, kun lähdin pitkällä Tampereen junalla laiturilta 7 kello 6:06. Ehdin saada mukaani kahden päivän "Uutislehti 100:n", kun niput vaihdettiin jakelutelineisiin juuri klo 5:55... Lehdessä oli Timo Harakan kolumni: "Turho Kekkonen".

Kävelin jaetun 1. ja 2. luokan vaunun, 2. luokan vaunun ja ravintolavaunun ohi junan etupäähän, jossa olin vasta 3. matkustaja vaunussani, joka myöhemmin Riihimäeltä sai paljonkin väkeä. Kihara- ja pitkätukkainen naiskonduktööri oli sama kuin 4 päivää aiemmin matkallani Lempäälään. Istuin penkillä 13. Turengistakin 7:16 nousi jokunen matkustaja. Pilvistä. Aurinko pilkotti. Sadevaara.

Poikkesin Tampereelle 1,5 tunniksi klo 8:17 - 9:52, jolloin ehdin Hämeenkatua Hämeenpuistoon ja Särkänniemeen Tarjanne-laivan laiturille lukemaan aikataulut ja kuinka laiva pelasti 15 ihmishenkeä Kuru-laivan kauheasta uppoamisesta vuonna 1929.

Junani Haapamäen suuntaan lähtee laiturilta 5, muutamia matkustajia, mummoja ("17 vuotta eläkkeellä, 63-vuotiaasta") polvinivelten leikkausjuttuineen (ja "Aino on niin ylpeä, ei pyydä kyytiä") matkalla Vilppulaan asti, ja sama aamuinen naiskonduktööri (taas) tervehtii tuntevasti.

Haapamäen suuren asemarakennuksen odotussali pelastaa minut rankkasateelta. Jätän pääkaupungin "100"-lehden maalaisten luettavaksi. Kävelen etelämmäs katsomaan lättähattujunan vaunua, mutta Veturipuistoon asti en ehdi. Kierrän asemarakennuksen ja juna Jyväskylästä Vaasan suuntaan saapuukin jo raiteelle 4 (Tampereen juna raiteella 5). Uusi konduktööri kysyy: "Minne?" "Alavudelle!" (Haapamäellä eksytään vääriinkin juniin).

Pihlajavedellä odotetaan vastaantulevaa junaa. Ähtärin eläinpuiston seisakkeen ohi ajetaan nyt pysähtymättä. Kaksi rouvaa keskustelee, jäisivätkö Tuuriin, Veljekset Keskisen kyläkauppaan? "Ei oo noussu hattuun!" "Juoksupojista alkaneet!" Tuurin seisakkeen katoksen alta tuleekin monia matkustajia.

ALAVUS klo 12:57 (olen ollut matkalla melkein täydet 7 tuntia). Asemarakennus on suljettu edellisen vuoden 1999 lopussa. Joku odottelee kyytiään ja saa sen; minä lähden sateessa kävelemään Asematietä itään, joidenkin liikerakennusten ohi. Keskustaan on matkaa 3 km.

Valtatie häämöttää idässä, mutta palaan kaupan pihan läpi kylätielle. Kauppaneuvoksentie vie etelään. Ensin Siwa-kauppa, sitten Morsiankartano (kuin Amerikasta, hempeä portti ja piha, takana tavallinen iso kaksikerrostalo). Tien varrella omakotitaloja, pian peltojakin, lakeutta, valtatie vasemmalla. Kapea silta. Valtatielle päädyn, kävelytie kulkee sen sivussa. Silta yli joen, joka lienee Lapuanjoen häntiä.

Kauhajoki - Töysä tie (lännestä itään) tulee vastaan, käännyn itään. Kuljen vedenheittometsän läpi koululle etelään ja hautausmaan ohi lännestä liikekeskustaan. Kouluja ohitan, urheilukentän katsomossa käyn. Koululaisparvia on liikkeellä lukuvuoden alkaessa.

Kirkko on erikoisen näköinen kaarineen, valokuvaan. Merita-pankin katoksessa (myöhemmin Nordea, aiemmin KOP tai SYP) postan kiven kengästäni. Isolla aukiolla näen Ähtärin busseja pari odottamassa ja liikenteessä useitakin. Tuuriin on ajomatkaa 5 minuuttia ja bussivuoroja kerran tunnissa, luen.

Kaupungintalo idässä, valtion virastotalo lännessä, kulttuuritalo kaakossa, nuorisotalo, kirjasto, jossa paljon nuoria (käyn viemässä sinne Compopuksen mainoksen)... Pienen kaupungin tunnelmaa.

Lapsuudestani muistelen, miten 1950-luvun kioskidekkareissa, kuten Carter Brownissa, luki kustantajan nimi ja osoite: "Valpas-Mainos, Alavus". Vieläkö sellainen olisi jossakin? Kenties sodanjälkeisessä, arkisessa puolitoistakerroksisessa omakotitalossa... Paljonko kioskikirjallisuus mahtoi tuottaa?

Sataa vettä ja kello on jo 14:40, olen ollut Alavudella lähes kaksi tuntia. Aion kävellä vielä Tuuriin seitsemän kilometriä, runsaan tunnin.

Poikkean Alavudenjärven rannassa. Komea järvenselkä avautuu pitkänä näköalana etelää kohti ja rannat näyttävät rakentamattomilta. On istumapenkkejäkin. Toinen polku vie Salmentielle. Silta ylittää järvestä pohjoiseen (Lapuaa kohti) lähtevän joen.

Kävelen Kellokorventietä. Eino Poutiaisen näköinen maalaismies kyselee autonikkunastaan TB-huoltamoa ja kantatietä? (Keine Ahnung!). Kulkemani pienempi tie alittaa 705-tien sen pohjoispuolelle ja molemmat jatkuvat kohti itää ja Tuuria, jonne saavun klo 16, mutta se onkin jo Töysää ja toinen juttu kirjaimella T.

ALAVUS 10 k 34,6 Kaup.1977 (r. Alavo)
K: Pohjalainen ristikirkko 1914 Kauno S. Kallio
K: Alttaritaulu 'Kristuksen ristiltäotto' O. Paatela
K: Kellotapuli 1825 Carlo Bassi (Engelin ja Bassin puukirkko 1825 paloi 1912)
K: Muistojen kappeli 1955 (lasimaalaus Bruno Tuukkanen), Kuulantie
M: Sotavanhuksen museo, kotiseutumuseo, kirkon vieressä
M: Harrin taidekeskus, vieressä kirjailija Artturi Järviluoman syntymäpaikka
M: Torron sähkömuseo
M: Pankkimuseo
M: Valkealahden kotimuseo
R: Kaupungintalo 1975 Touko Saari
P: Toivo Kuulan patsas 1963 J. Haapasalo, Kuulantie
P: Kiviobeliski 1923, Suomen sodan Alavuden taistelu 17.8.1808
P: Pylväsrivistö vapaussodan kaatuneiden muistoksi
L: Kuivasjärven linnusto, Nikulinnevan suojelusuo
V: Alavudenjärvi

11. ALAVIESKA

ALAVIESKA
Asukkaita 3 tuhatta (3956 vuonna 1959), EU-kannatus 24,9 % (1994)

Miksi? Kiikkukivi? Kalliokanava?

Milloin? (*1) En ole vielä käynyt!! Lähimpänä 15 km:n päässä Ylivieskassa 1987.

ALAVIESKA 3 24,9
K: Tiilikirkko 1948 rkm. J. Karvonen (Puukirkko 1795 paloi 1916)
K: Alttarikrusifiksi puusta, maanviljelijä Huugo Kähtävä
K: Kellotapuli 1738
M: Someronkylän museo, mm. savupirtti, koulun vieressä
M: Kotiseutumuseo, pappilan pihassa
R: Kalliokanava 'Järvioja' 1800-luvun alusta, muistomerkki
R: Mattilanpuhto, 1700-luvun rakennuksia, Mattilanperä, Kähtävä
P: Vuoden 1651 kirkon muistokivi Tikkasen kosken äärellä
P: Pirtti-Villen hautamuistomerkki, Tikkasen hautausmaa
P: Vapaussodan sankarimuistomerkki, Tikkasen hautausmaa
P: Sotien 1939-45 sankarivainajien muistopatsas, Ilmari Wirkkala
P: Puuveistos 'Niittomies', Huugo Kähtävä, virastotalon aula
L: Ryökönkankaan aarnimetsä-luontopolku Taluskylä-Someronkylä
L: Kiikkukivi, työnnöstä keinuva siirtolohkare, Akanneva
L: Hopeakaivoksen jäännökset, Someronkylä
V: Kalajoen alajuoksun varrella
H: Emäpitäjä: Kalajoki, eri kirkkoherrakunnaksi 1902
H: Saarnahuonekunta 1733

10. ALASTARO

ALASTARO
Asukkaita 3 tuhatta (5300 vuonna 1959), EU-kannatus 29,1 % (1994)

Miksi? Matkan varrella Loimaalta Vampulaan.

Milloin? Lauantaina 17.6.2006

Ajelimme henkilöautolla Loimijoen vartta myötäillen Loimaalta luoteeseen. Pensaikot eristivät harmillisesti joen näkymästä tielle kirkonkylässä. Aurinko paahtoi.

Pysähdyimme kylällä tungeksimaan huutokauppaan, jossa myytiin pulpetteja ja muuta koulun kalustoa, televisio, magnetofoneja, sekä koulukirjastokin. Joku innokas korotti (meklarin hämmästykseksi) ison pahvilaatikollisen kirjoja suoraan 10 euroon, vaikka hintataso oli vasta parissa eurossa. Laatikossa oli 20-osainen, punakantinen sarja "Elämän ihmeet", raamatun kertomuksia lapsille.

Kylän kauppa oli täällä maalla kallis Sale, jossa jäätelöpuikko Mansikkaeskimo maksoi 39 senttiä. Kirkko oli liian kaukana kävelläkseni sinne. Päätien varrella entisen Talouskaupan Museokahvila ja Kirpputori ilmoitteli ikkunassaan: "Ei mahdu enää lisää!", aukiolo tiistaisin ja keskiviikkoisin.

ALASTARO 3 29,1
K: Puinen ristikirkko siirretty 1841 Loimaalta Loimijokea pitkin
K: Alttaritaulu 1741 Jacobus Schultz, pronssi-krusifiksi 1896
K: Virttaan asutuskeskuksen kyläkirkko 1845
M: Kotiseutumuseo, Hunnaan talo, Vännilän kylä
R: Vesimyllyjä Lauroisten kylässä
P: Vapaussodan sankarimuistomerkki 1919, Wäinö Aaltonen
P: Sotien 1939-45 sankaripatsas, Wäinö Aaltonen
P: Tulitikkutehtailija Aksel von Pippinskjöldin hautamuistomerkki
L: Myllylähde Säkyläntien varrella
L: Virttaanharju, harjulla pieni Kankaanjärvi
N: Leikkilinnan näköalavuori, uhripaikka
E: Alastaron moottorirata
V: Loimijoki
H: Emäpitäjä: Loimaa vuoteen 1861, Loimaata ennen mahdollisesti Säkylä.

tiistai 21. heinäkuuta 2009

9. ALAJÄRVI

ALAJÄRVI
Asukkaita 9 tuhatta, EU-kannatus 29,0 % (1994)
Edelliseen liitetty 1.1. 2009:
Lehtimäki, jossa asukkaita 2 tuhatta, EU-kannatus 24,3 % (1994)

Miksi? Pikkukaupunki, jonka rakennuskulttuuriin kuuluu useita Alvar Aallon nuoruudentöitä.

Milloin? Saavuin Alajärvelle tiistaina 17.6.1997 klo 12:25 Lapualta, jossa olin noussut jämsänkoskisen linjaliike Römanin Vaasa-Jyväskylä -bussiin. Ajon pituus oli 44-47 km, jonka maksoin senaikaisen 1000 km:n Bussilomalipun 50 km:n kupongilla.

Suunnistin Aalto-kirjan mukaan kaakkoon. Villa Väinölässä Väinönkadulla tehtiin korjaustöitä. Kuvasin Nuorisoseurantalon, Terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston, kaupungintalon, seurakuntatalon, sairaalan, kirjaston, kaksi hautaa sekä Engelin suunnitteleman kirkon.

En ehtinyt klo 14:n bussiin vaan vasta Wiitabussiin 14:50 - 15:40 Seinäjoelle.

ALAJÄRVI 9 k 29,0 Per. 1868, Kaup.1986
K: Puinen empire-ristikirkko 1824 C.L. Engel, 1842 Jaakko Kuorikoski
K: Alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa' 1907 Verner Thomé
K: Kellotapuli 1749 Antti Hakola
M: Nelimarkka-museo 1964 Hilding Ekelund (Eero Nelimarkka ym.)
M: Taidekoti Haapa-aho, Tuulutin lainajyvämakasiini
R: Alvar Aallon suunnittelema Alajärven hallinnollinen keskus
R: Alajärven kaupungintalo 1967, Alvar Aallon tie 1
R: Alajärven terveystalo 1970, Alvar Aallontie 2
R: Seurakuntakeskus 1970, Alvar Aallontie 3
R: Kaupunginkirjasto 1991 Alvar Aalto & Heikki Tarkka, Sairaalantie
R: Suojeluskuntatalo-Nuorisoseurantalo 1919 Alvar Aalto, Sairaalantie
R: Kunnansairaala 1928 Alvar Aalto, Sairaalantie
R: Villa Väinölä 1926 Alvar Aalto, Väinöntie
P: Sankarihauta-muistomerkki 1919 Alvar Aalto, Vanha hautausmaa
P: Aallon sukuhauta 1965 Alvar Aalto, Vanha hautausmaa
P: Talvihautapaikan muistomerkki, Linkkilään vievän tien varrella
N: Pyhävuori 149 m, näkötorni, polkuja, luola, keitinkivi, uhripaikka
V: Alajärvi, Lappajärvi, Kurejoki
H: Emäpitäjä: Lappajärvi

8. ALAHÄRMÄ (Kauhava)

ALAHÄRMÄ

Asukkaita 5 tuhatta, EU-kannatus 27,9 % (1994)
(Alahärmä, Ylihärmä ja Kortesjärvi liitettiin Kauhavaan v. 2009 alusta.)

Miksi? Huvipuisto.

Milloin? Saavuin Alahärmään 27.6.2009 henkilöautolla Ilmajoelta ja jatkoin matkaa Kortesjärvelle. Härmän rautatieasema pitäisi palauttaa pian käyttöön, jotta huvipuistoon pääsisi junalla!

Huvipuisto Powerpark levittäytyy hämmästyttävänä väriläikkänä lakeuden maisemassa, valtatien itäpuolella. Pihatie ylittää sillalla Lapuanjoen, joka on tavanomaisin, mutta viehättävin nähtävyys. Voisiko joelle keksiä luonnonläheisiä vesihuvituksia?

Porttiveistoksena on vanha venäläinen potkurikone. Sinne haluaisi päästä sisään.

Kello on vasta 20 ja huvipuisto (pääsymaksu 5 euroa) onkin suljettu jo klo 19. Onneksi melkein kaikki 33 laitetta tyrkyttäytyvät houkuttelevasti näkyville aluetta kiertävän teräsputkiaidan läpi. Itäpuolelle on rakennettu puusta rauhallista lasten satumaata.

Powerpark on ensinäkemältä kuin lapsuuteni kuvitelma Disneylandista. Prinsessa Ruususen linnaa ei näy, mutta puinen vuoristorata ja maailmanpyörät vaikuttavat reilun kokoisilta. Helsingin Linnanmäki jää toiseksi tuttuuttaan tai siksi, että hajoaa pienemmiksi sirpaleiksi mäkimaastoon ison Vesilinnan ympärille, eikä työnny kerralla esiin kaikessa komeudessaan.

Huvipuiston länsipuolella näkyy pilkahduksia mikroautoradasta, josta kuuluu yhä moottorien jyrinä. Porrastettuun katsomoon pääsisi nyt vapaasti katsomaan mutkaisen radan iltakiitäjiä.

Eteläpuolen kallis "kauppapalatsi" on auki klo 21 asti. Rakennuksessa on myös sisäautorata ja pienoismalleja Pariisin riemukaaresta, Pisan kaltevasta tornista sekä Berliinin Brandenburgin portista. Vieressä on majoitusliike, yhteensä 132 vuodepaikkaa.

Knuuttilan kylänraitilta silmiin pistää yksi kunnon kaksifooninkinen punamullan värinen talo. Vieressä majatalonpitäjä käyttää houkuttimena kaimansa Antti Isotalon nimeä.

Isontalon Antin talo ja hauta, sekä tuotteliaan Josef Stenbäckin
harmaakivikirkko (1903) jäävät nyt (2009) katsomatta.

ALAHÄRMÄ 5 27,9 Per. 1867
(Kunta, asukasluku tuhansina, EU-kannatus% 1994)
K: Harmaakivikirkko 1903 Josef Stenbäck
K: Alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa' 1904 A. Såltin
K: (Aiempi alahärmäläisen Antti Hakolan puukirkko 1752 paloi 1898)
M: Kotiseutumuseo, jyvämakasiini, vaivaisukko, kirkolla
Rak: Knuuttilan kyläraitti, talonpoikaisrakennuksia, Voltin taajama
R: Isontalon-Antin kotitalo, Voltin taajaman lähellä
Patsas: Sankarimuistomerkki V. Hietanen, kirkkotarha
P: Vapaussodan muistomerkki Johan Munsterhjelm, kirkkotarha
P: Isontalon-Antin hauta (nuoruudessaan Härmän häjy), vanha kirkkomaa
P: Jääkärien muistokivi, seurakuntatalon vieressä
P: Veistos 'Lähtö' Jussi Koivusalo, Härmän sairaalan piha
P: Uumajan etappitien (Isontalon kylä-Oravainen) muistokivi, Voltin asema
Luonto: Vuosisatainen männikkö, kirkon ja pappilan välillä
L: Piiskoomänty, raipparangaistuspaikka, Louhikkotie
Näköala: Yliviitalan kalliot, vanha käräjäpaikka, (liikuntakeskus)
Vesistö: Lapuanjoki
Hist: Emäpitäjä: Lapua -1683, Härmä jaettu Ala- ja Ylihärmäksi 1786

7. AKAA (Toijala)

AKAA
(nimi palautui käyttöön tammikuusta 2007, Toijalan ja Viialan yhdistyessä).
Toijalassa asukkaita 8 tuhatta, EU-kannatus 61,3 % (1994)
Viialassa asukkaita 5 tuhatta, EU-kannatus 52,1 % (1994)

Miksi? Pienen teollisuuskaupungin tunnelma.

Milloin? Toijalassa vietin puoli tuntia tiistaina 20.7.1999

Saavuin Helsingistä klo 6:08 lähteneellä väljällä junalla 7:55 ja kiiruhdin heti jalkaisin kaakkoon ja etelään aluksi radan myötäisesti kaartuvaa Valtatietä. Radan varren pensaikkojen takaa kuului juoppoporukan örisevää mielipiteenvaihtoa.

Aistin nuivahtaneen, taantuvan, menneiden vuosikymmenten teollistuneen pikkukaupungin tunnelmaa. Pienenä annoksena mielenkiintoinen paikka.

Kuvauskohteenani oli uusklassinen puukirkko (1817, Bassi & Johan Berg), joka sijaitsi tyhjän torin länsipuolella. Lähistöllä oli myös keskiaikainen kivisakasti. Vesitorni-näkötornia tai tapettimuseoita en ehtinyt etsiä, kun palasin asemalle jo klo 8:25 lähteväksi ilmoitetulle Turku-Jyväskylä -junalle, joka oli kuitenkin myöhässä.

Toijala on kuuluisin Helsingin, Tampereen ja Turun risteysasemana sekä tapettitehtaista. "Toijalan takana ei ole mitään", rajasi runoilija Pentti Saarikoski.

Katsellessani karttoja mieleni tekisi palata ja kiertää keskustan kivikortteleita kauemmin kuin puoli tuntia. Karttojen perusteella Turun suunnan rautatie on siirretty 1960-luvun alun jälkeen kaartamaan kauempana keskustasta. Jokiranta ja Nahkialanjärvi voisivat miellyttää.

TOIJALA 8 k 61,3 Per. 1946, Kaup.1977
K: Uusklassillinen puukirkko 1817 Carlo Bassi & Johan Berg
K: Alttarimaalaus 'Kristuksen kirkastus' 1881 J. Forssell
K: Kivisakasti 1400-, vanha hautausmaa
K: Konhon ja Viialan kartanoiden hautaholvit, vanha hautausmaa
M: Tapettimuseo, Satamatie 8
M: Veturimuseo, veturitallissa
M: Ulkomuseo
P: Sankaripatsas M. Nordenswan
P: 'Luova tauko' 1973 Arvo Siikamäki
P: 'Kokko, hauki ja Ilmarinen', Emil Wikström, Nahkialan lampi
Näköala: Vesitorni
V: Vanajavesi
Hist: Entinen Akaan pitäjä, jossa Toijalan kylä

torstai 16. heinäkuuta 2009

6. Huvipuistoja, koskia, jokilaaksoja...

Huvipuistoja, koskia, jokilaaksoja, kirkkoja

Kesäkierros tuli jälleen tehtyä, la-su 27.-28.6.2009
Saavutuksina 2 huvipuistoa, Powerpark ja Nokkakivi.
2 hienoa koskea, Multialla ja Leivonmäen Rutalahdella.
2 kaunista järvimaisemaa: Pyhäjärvi Säkylästä ja Lappajärvi kirkolta.
2 upeaa jokilaaksoa: Kauhajoen varsi ja Toivakan "Baijerin laakso".
2 viehättävää kirkonkylämaisemaa: Kortesjärvi ja Soini.
2 varuskuntaa, Säkylän Huovinrinne ja Kankaanpään Niinisalo.
2 hienoa kirkkoa: Tyrvään kirkko ja Pihlajaveden erämaakirkko.

Ajoimme ensin Turun moottoritien tunnelit läpi, pisin Karnaisten 2,2 km. Sisälle kuin Mustanaamion pääkalloluolaan - 2 tieaukkoa silminä. Italian Autostrada del Sol lukuisine tunneleineen Firenzen lähellä palautui mieleen.

Paimiossa pysähdyttiin Sähkömuseon eteen. Sähkölähteenmäki SLM on Paimiosta. Seurailimme pieniä teitä Paimionjokea ja myöhemmin Aurajokea myötäillen, ajoimme pätkän Hämeen Härkätietäkin. Kauniita, vauraita maalaismaisemia, runsaasti lehmiä ulkona. Valkoisten lampaiden seurana oli yllättävän paljon mustia.

Säkylä (takaperin älykäs!) oli väljästi levittäytyvä nykyajan ökykylä. Kunnantalon vesiaiheisesta, salavia kasvavasta puistosta avautuu järvinäköala, joka on kaunis ja avara kuin Westendistä merelle (järven laajuus on 10 km x 25 km). Vehreät pikkusaaret koristavat ja elävöittävät vesimaisemaa. Suomessa on kymmeniä tuhansia järviä, joista suurin osa on samanlaisia kuin tuhannet muut, mutta Säkylän Pyhäjärvi oli persoonallinen elämys, kuten myös meteoriittijärvi Lappajärvi myöhemmin.

Joku halusi bongata armeijapaikkoja, joissa kävi vuosikymmeniä sitten. Säkylän Huovinrinne oli hienolla mäntykangasalueella, mutta emme löytäneet sieltä Sotilaskotia, jossa juoda kahvia ja syödä armeijan munkkia - tervetulleina turisteina.

Löysimme Sotkun vasta Kankaanpään Niinisalosta, joka on valtavan iso varuskunta ja iso oli ruokasalikin. Kahvi maksoi vain 60 centiä. Vain joitakin kymmeniä asepukuisia ajanviettäjiä lauantaipäivänä, kun tuoleja ja pitkiä pöytiä olisi riittänyt sadoille. Lisäksi joukko siviilituristeja. Pöytien seinäpäissä oli maksullisia pelikoneita viihteeksi, varusmiehen päivärahojen kuluttamiseksi.

Sanomalehtiä oli Sotkussa kymmeniä luettaviksi, Satakunnan Kansaa ja Hesariakin puoli tusinaa tuoreinta numeroa kumpaakin. S. Kansakin omisti kokonaisen sivun juuri kuolleelle pop-kummajaiselle, Michael Jacksonille. Olen kuullut nimen, jonka kaima on olutasiantuntija, mutten ole kuunnellut lauluja. "Jackson 5" - Jackson 50! Vaalenneeko haudan mullissa kalpeiksi luiksi? Isoveli toivotti: "Olkoon Allah kanssasi, Michael!"

Sastamalan Vammalassa riehuivat Vanhan Kirjallisuuden Päivät, oli täyttä ja ahdasta. Ajoimme keskustasta, jonka uuden kirkon kaksi tornia kuin ydinvoimalan siilot, Tyrvään keskiaikaiselle kirkolle (Mauri Kunnaksen Koiramäen joulukirkko). Tuhopoltettu, jälleenrakennettu katto oli tuoreessa tervassa, sisätilat suljettu maalaustöiden vuoksi - juuri kun oli Kirjapäivien tuoma kävijäsesonki! Pihalla parveili kymmeniä pettyneitä turisteja!

Honkajoella näimme parhaan Salomon Köykkä-Köhlströmin piirtämän puukirkon (1812).

Kauhajoen jokilaakso oli eksoottinen, "kuin ulkomailla", sillä erilaiset vihreät peltotilkut laskeutuvat tien oikealla puolella alas joelle ja samanlaiset laskeutuvat joen tasolle myös vastarannalla. Maisemat olivat kuin Itävallasta tai Saksasta, kuin olisi käymässä niinkin kaukana! Ei Espoossa ja Vantaalla näe sellaista.

Kauhajoen keskusta oli suurellista kuin Amerikassa. Tasaista puoli-ilmaista lakeutta riitti pykätä hehtaarihalli tuohon ja seuraava suurhalli hehtaarien pysäköintikenttien perään, ja sitä seuraava ja seuraava vastaavasti. Näin välimatkoista tuli pitkiä, autolla ajettavia, ja kaupunkirakenne hajosi. Kauhajoki on Amerikka. Amerikan meininkiä ehkä tapahtumissaan, näkemättä jääneen koulukeskuksen tragediassa.

Kurikka on Kauhajokea kaupunkimaisempi. Sillä on tiiviimpi keskusta, nauhana etelästä pohjoiseen, päätien varrella, rautatien ja Kyrönjoen väliin puristuneena.

Ilmajoella on Nuijasodan muistomerkki, vaatimaton harmaa sarkofagi puiden siimeksessä (nuijamiesten teloituspaikalla), jonne kävellään puoli kilometriä 6 metriä leveää nurmikäytävää, joka alkaa rautaporteilta tien laidasta. Kun pysäköimme auton portin pieleen, se houkutti peräänsä muitakin, saksalaisia. Toki tien laidassa oli Hannunvaakuna nähtävyyden merkkinä.

Taistelupaikkana kuuluisa Santavuori (145 m) kohosi metsäsivutien päässä. Siellä oli alkeellinen vanha kaksikerroksinen puinen näkötorni tikapuineen. Lakeutta näkyi puiden yli ja pilkotti paikoin puiden välistä jo kukkulan kalliolaeltakin.

Lapsuuteni Haagan tiestöön kuuluvat Nuijamiestentie, Ilkantie, Poutuntie, Krankantie, Santavuorentie jne. Tuli päästyä vihdoin nimistön alkulähteille.

Seinäjoki sujahti moottoritietä pitkin ohitse aivan huomaamatta. Yhtäkkiä tunnistin vasta Nurmon rajalta Hyllykallion ostoskeskittymän, jossa poikkesin kävellessäni 2 vuotta aiemmin Lapuan Hirvijärvelle.

Matkan kääntöpisteenä oli Kauhavaan liittyneen Alahärmän Powerpark-huvipuisto. Toiset tavoittelivat lauantain iltaelämää, vaikka minä epäilin puiston olevan perhekohde, joka sulkeutuisi klo 20? Saavuimme perille klo 20, mutta puiston portit olivat sulkeutuneet jo 18:30 ja laitteet klo 19. Säästyi pääsymaksu 5 euroa (toukokuussa ilmainen) sekä 5 euron laiteliput (tai ranneke).

Huvipuisto oli pysähtyneenäkin vaikuttava näky kauas valtatiellekin! Lakeudella kaikki näkyy yhdellä kerralla tiiviinä ja taivaisiin kurottelevana röykkiönä, maailmanpyörät ja puinen vuoristorata. Tällaiseksi olisin lapsena kuvitellut Disneylandin! Linnanmäki hajoaa Vesitornin mäelle ja Vesitornien varjoon, eikä tee kerralla yhtä voimakasta vaikutelmaa.

Kahdelta sivulta rautatanko-aitaa kiertämällä, kilometrin kävellen, sai melkeinpä kaikesta näköhavainnon. Yhteen nurkkaukseen oli luotu rauhallisempi lasten satumaailmaakin, Rölli-peikon kylä, puussa olevine taloineen ja puisine siltoineen.

Kilpa-ajoharjoitukset olivat käynnissä autoradalla, pikkuautot jyräsivät. Pääsy katsomoon oli vapaa. Sisäautorata oli nähtävissä tyhjänä. Sitä koristivat pienoismalleina mm. Pisan kalteva torni, Pariisin Riemukaari ja Berliinin Brandenburgin portti. Vierellä oli kallis putiikkihalli (auki klo 21 asti) ja hotelli.

Vanha venäläisen potkurikoneen runko oli koristeena Lapuanjoen varrella. Joki oli kauneinta puistossa, mitähän toimintaa sille voisi kehittää? Eikö joessa olisi tarpeeksi voimaa?

Seuraava mukava yllätys ajomatkan varrella oli Kortesjärven viehättävän pienimuotoinen kirkonkylä. Soinissa oli myöhemmin vastaavanlainen.

Meteoriitin iskemä Lappajärvi oli erilaisen näköinen kuin muut Suomen järvet.

Vimpelin keskusta oli vilkas puoliltaöin, kun helluntailaiset olivat kokoontuneet Saarikentälle tuottamaan ääntä, soittoa ja saarnaa. Nuoriso palloili muuten vain metelin liepeillä. Ihailin valkeaa funkistaloa ja kirjakaupan ikkunaa.

Multialla pysähdyimme yöksi (klo 1) Soutujoen varteen, Palsankosken partaalle. Pohjoispuoli oli hieman sotkuista, eli pysäköintialueella 100 metrin metsätien päässä levisi roskia. Ruokailupöytiä penkkeineen oli pari ryhmää, toinen pienellä mäellä. Pieni koski kohisi kivineen ja rantakallioineen. Joen ja sillan eteläpuolella oli siistiä, mm. varaustupa (10 euroa / 2hh, joita oli kaksi paritalossa), lisäksi nuotiopaikkoja, laavu, lähde, teltanpaikkoja ja puuliiteri, mutta siellä oli jo 2 autolastillista kalastajia ja laavun nuotio paloi heidän toimestaan.

Palasimme autolla pohjoisrannalle. Toiset nukahtivat joko kosken rantakalliolle tai autoon, minä etsiskelin vielä makuupusseineni paikkaa. Palasin joen eteläpuolelle juuri kun toinen kalastajien autoista lähti pois. Nuotio oli jo sammutettu ja laavu vapaa. Yökalastajia oli kuitenkin joella. Asetuin laavuun nukkumaan. Huomasin, että puhdas varapaita kasvojen päällä vapauttaa hyttysistä ja sen läpi hengittää aivan mainoisti!

Koin kuitenkin häiriöitä, sillä joku kahisteli laavun edustan nuotiopaikalla. Ei kai kalastajat ala siinä saalistaan kypsentää? Sitten joku töni kevyesti minua. Mitä ihmettä!!? Ai, se olikin pieni iloinen häntää heiluttava koiranpentu, joka nuuhki ja pukkasi minua, halusi olla kaverini, juoksi välillä kalastajien luokse, alas joelle metsien taakse, ja kohta palasi luokseni. Viehättävä koira, joka ei ymmärtänyt unentarvettani.

En tiennyt ajan kulumisesta, valoisaahan oli. Joskus aamunsuussa lähdin 2 km:n luontopolulle, joka vei ohi lähteen, Käpykosken, Housukosken, 3 tukkipuun sillan, ylös jyrkkää mäkeä (36 puuporrastakin), korkealle harjulle, josta näkyi Soutujoen ja Hännättömänjoen maisemia. Reitti päättyi maantiesillan jälkeen Soutujoen pohjoispuolelle, jossa auto ja matkatoverit. Kävelin polun myös toiseen kertaan, takaperin, jolloin oli noustava 89 puuporrasta mantyiselle harjulle (jossa kyykäärmeitä opastaulujen mukaan). Kalastajat ja koira olivat lähteneet, muistonaan enää lauantain Aamulehti (yhden sivun aiheena Michael Jacksonin kummallinen elämä ja toisen sivun Jari Sarasvuon vuodatus, miten paparazzit vaanivat Virpi Kuitusen aamusuukkoja ja päivälehden hakuja).

Herättyään klo 7 eivät muut viitsineet lähteä luontopolulle, kun olivat kuulleet tarpeeksi Palsakosken ääntä läpi yön... Ajoimme vain Multian kirkonkylän läpi.

Kävimme Keuruulla katsomassa Pihlajaveden vanhan erämaakirkon, joka oli auki, pihassaan 2 valvontakameraa, ja hienohan kirkko oli, yksinään metsän keskellä.

Haapamäen rautatieaseman Veturipuistossa oli Höyryveturimatkkinat, jolloin pääsymaksu vain 4 euroa, muulloin 14 euroa!! Yhden teki mieli klo 10 avautuville markkinoille, toisen ei ja kolmannesta veturit näki verkkoaidan läpi. Otaksuin markkinat pettymykseksi? Puisto oli dopingista kiinni jääneen juoksijan Martti Vainion myöhempi bisnes.

Lievestuoreen Nokkakiven huvipuisto oli Powerparkiin verrattuna vaatimaton, ehkä lapsille sopiva. Kävijöitä oli vähemmän kuin henkilökuntaa, joka yhdeksällä laitteella tusinasta jouti lueskelemaan kirjaa. Kello oli sentään 12 aurinkoisena, helteisenä kesäkuun lopun sunnuntaina.

Nokkakiven kiintoisin kohde oli kasvamassa oleva pensaslabyrintti. Parakissa olisi ollut myös sirkushistorian näyttely. Joku vitsaili kyynisesti, että siellä on varmaankin Onni-klovnin housut esillä? Jälkikäteen luin netistä, että näyttelyn kohokohtia ovat nimenomaan Onni-klovnin housut TV:n Sirkus Papukaijasta 1960-luvulta.

Toivakka oli nauhakirkonkylä, jonka kaupallinen tarjonta oli Sale sekä K-Market, mutta sen Vihijärvellä näkyi tien varrella ihastuttava "Baijerin laakso". Toinenkin hieno jokilaakso Kauhajoen jälkeen oli kuin Itävallasta tai Etelä-Saksasta. Kotimaassa matkaili kuin ulkomailla!

Rutalahti, "vuoden kylä", yllätti. Koululla sattumalta pysähtyessämme huomasimme tien toisella puolella "Koskikaran kierroksen". Polku laskeutui laaksoon, jossa oli mukava sarja Rutajoen pikkukoskia. Joku meistä innostui eniten, jopa kadoten, kun oli kävellyt niin pitkälle jokilaaksoon, etteivät muut voineet uskoakaan.

Luhangalla kävelin ylös mäelle katsomaan lähempää puukirkkoa. Myöhemmin luin, että "kesäkirkko" kuului maailman suurimpiin puisiin kirkkoihin. 2000 istumapaikkaa. Luhangalta Sysmään vei saaristotie. Lopulta Heinolan kautta ajo Helsinkiin.

keskiviikko 8. heinäkuuta 2009

5. Kuntaliitokset - bongarin painajainen!

KUNTALIITOKSET - KUNTABONGARIN PAINAJAINEN!

VUODEN 2009 alussa Suomen kuntien lukumäärä väheni 67:llä 415:stä 348:een.

Yhteensä 32 kuntaliitokseen osallistui 99 kuntaa.

Saloon yhdistyi peräti 9 kuntaa: Halikko, Kiikala, Kuusjoki, Kisko, Muurla, Perniö, Pertteli, Suomusjärvi ja Särkisalo.

Kouvolaan liittyi 5 kuntaa: Anjalankoski, Elimäki, Jaala, Kuusankoski, Valkeala.

Hämeenlinnaankin liittyi 5 kuntaa: Hauho, Kalvola, Lammi, Renko ja Tuulos.

Raaseporiksi yhdistyivät Karjaa, Pohja ja Tammisaari;

Siikalatvaksi Kestilä, Piippola, Pulkkila ja Rantsila;

Länsi-Turunmaaksi Parainen, Nauvo, Korppoo, Houtskari, Iniö.

Kemiönsaareksi Dragsfjärd, Västanfjärd ja Kemiö;

Sastamalaksi Vammala, Mouhijärvi ja Äetsä.

Kälviä, Lohtaja ja Ullava yhdistyivät Kokkolaan;

Alahärmä, Ylihärmä ja Kortesjärvi Kauhavaan;

Merimasku, Rymättylä ja Velkua Naantaliin;

Korpilahti ja Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylään;

Nurmo ja Ylistaro Seinäjokeen;

Eno ja Pyhäselkä Joensuuhun;

Askainen ja Lemu Maskuun;

Alastaro ja Mellilä Loimaahan.

Ylikiiminki yhdistyi Ouluun;

Pylkönmäki Saarijärveen;

Lehtimäki Alajärveen;

Jurva Kurikkaan;

Vilppula Mänttään;

Kuru Ylöjärveen;

Kiukainen Euraan;

Vampula Huittisiin;

Lappi Raumaan;

Yläne Pöytyään;

Vahto Ruskoon;

Piikkiö Kaarinaan;

Sammatti Lohjaan;

Jämsänkoski Jämsään;

Joutseno Lappeenrantaan;

Savonranta Savonlinnaan.

***

VUODEN 2008 alussa Leivonmäki liittyi Joutsaan.

***

VUODEN 2007 alun kuntaliitoksissa katosi 15 kuntaa:

Haukivuori liittyi Mikkeliin,

Kodisjoki Raumaan,

Kuivaniemi Iihin,

Luopioinen Pälkäneeseen,

Mietoinen Mynämäkeen,

Pieksänmaa Pieksämäkeen,

Ruukki Siikajokeen,

Sumiainen ja Suolahti Äänekoskeen,

Suodenniemi Vammalaan,

Viljakkala Ylöjärveen,

Vuolijoki Kajaaniin,

Vöyri Maksamaahan.

Toijala ja Viiala yhdistyivät uudella nimellä Akaa.

Längelmäki jaettiin Jämsän ja Oriveden kesken.

***

VUODEN 2006 alussa Rovaniemen maalaiskunta liittyi Rovaniemeen.

***

VUODEN 2005 alussa Suomessa oli 432 kuntaa, joista kaupunkeja 114,
uusimpana Joutseno. Kuntaliitoksissa vuoden 2005 alusta

Saari ja Uukuniemi liittyivät Parikkalaan,

Kiihtelysvaara ja Tuupovaara Joensuuhun,

Kullaa Ulvilaan,

Sahalahti Kangasalaan,

Karinainen Pöytyään,

Peräseinäjoki Seinäjokeen,

Kangaslampi Varkauteen,

Värtsilä Tohmajärveen,

Vehmersalmi Kuopioon,

Loimaan kunta Loimaan kaupunkiin.

***

VUODEN 2004 alussa Jäppilä ja Virtasalmi liittyivät Pieksänmaahan.

***

VUODEN 2001 alussa

Kuorevesi liittyi Jämsään,

Temmes yhdistyi Tyrnävään,

Anttola ja Mikkelin mlk. liittyivät Mikkeliin.

***

VUODEN 1997 alussa yhdistyivät

Lohjan maalaiskunta Lohjan kaupunkiin,

Heinolan mlk. Heinolan kaupunkiin,

Porvoon mlk. Porvoon kaupunkiin.

***

Tulevaisuudessa
VUONNA 2010 liittynevät Pernaja, Liljendal ja Ruotsinpyhtää Loviisaan.
Köyliö, Kiukainen ja Säkylä liittynevät 2010 Euraan,
Ylämaa liittynee 2010 Lappeenrantaan.
VUODELLE 2011 on yhteenliittymishanke Nakkilalla, Harjavallalla ja Kokemäellä sekä mahdollisesti Ulvilalla.

perjantai 3. heinäkuuta 2009

4. NURKKAKUNTAISUUS

KUNTIEN NURKKAKUNTAISUUSJÄRJESTYS

Mittarina EU:n kannatus promilleina vuonna 1994.
(Eurooppa-mielisin oli Kauniainen, 88 %, kielteisin Ullava. 19 %.)

Kunta / väkiluku tuhansina / (k)aupunki? / EU-kannatuspromille

Ullava 1t 194 Vaasan vaalipiirin EU-kielteisin
Hyrynsalmi 3t 198 Oulun vaalipiirin EU-kielteisin
Kortesjärvi 2t 209
Halsua 1t 215
Vampula 1t 216 Turun pohjoisen vaalipiirin EU-kielteisin
Soini 2t 220
Perho 3t 223
Kihniö 2t 224 Hämeen pohjoisen vaalipiirin EU-kielteisin
Sievi 4t 236
Honkajoki 2t 239
Lehtimäki 2t 243
Puolanka 4t 246
Merijärvi 1t 247
Yli-Ii 2t 247
Paltamo 4t 248
Reisjärvi 3t 249
Alavieska 3t 249
Töysä 3t 252
Karvia 3t 255
Jämijärvi 2t 260
Lestijärvi 1t 262
Isojoki 2t 262
Kärsämäki 3t 264
Rautavaara 2t 264 Kuopion vaalipiirin EU-kielteisin
Siikainen 2t 265
Ristijärvi 1t 265
Vieremä 4t 266
Peräseinäjoki 3t 269
Kiikoinen 1t 271
Mellilä 1t 271 Turun eteläisen vaalipiirin EU-kielteisin
Kestilä 1t 272
Kuhmalahti 1t 277
Vöyri 3t 277
Oripää 1t 278
Alahärmä 5t 279
Varpaisjärvi 3t 284
Ylikiiminki 3t 285
Evijärvi 3t 286
Uurainen 3t 288 Keski-Suomen vaalipiirin EU-kielteisin
Alajärvi 9t k 290
Alastaro 3t 291
Pylkönmäki 1t 292
Maalahti 5t 292
Kaustinen 4t 293
Karijoki 1t 294
Marttila 2t 294
Ruukki 4t 296
Himanka 3t 296
Rantsila 2t 297
Loimaan kunta 6t 298
Polvijärvi 5t 300 Pohjois-Karjalan vaalipiirin EU-kielteisin
Toholampi 3t 302
Nivala 11t k 302
Å16 Geta 0t 302 Ahvenanmaan vaalipiirin EU-kielteisin
Kuusjoki 1t 304
Sonkajärvi 5t 305
Lavia 2t 305
Sotkamo 11t 306
Yläne 2t 307
Kuivaniemi 2t 308
Vimpeli 3t 310
Pulkkila 1t 310
Pomarkku 2t 311
Sumiainen 1t 311
Koski Tl 2t 311
Närpiö 10t k 311
Tuusniemi 3t 313
Kyyjärvi 1t 313
Kannonkoski 1t 314
Tervola 4t 314 Lapin vaalipiirin EU-kielteisin
Suomussalmi 11t 315
Kiuruvesi 10t k 319
Lappajärvi 4t 320
Veteli 4t 320
Jalasjärvi 9t 321
Haapavesi 8t k 322
Multia 2t 322
Ylihärmä 3t 322
Vaala 4t 322
Suodenniemi 1t 324
Å15 Föglö 1t 325
Utajärvi 3t 326
Kiikala 1t 327
Pöytyä 3t 328
Temmes 1t 328
Utsjoki 1t 328
Vihanti 3t 329
Punkalaidun 3t 330
Korsnäs 2t 330
Ypäjä 2t 330 Hämeen eteläisen vaalipiirin EU-kielteisin
Enontekiö 2t 331
Konnevesi 3t 332
Kivijärvi 1t 333
Askainen 1t 333
Kuhmo 12t k 333
Lumijoki 1t 335
Lapinlahti 8t 336
Vesilahti 3t 336
Hankasalmi 5t 338
Kinnula 2t 339
Saari 1t 340 Kymen vaalipiirin EU-kielteisin
Ylistaro 5t 342
Isokyrö 5t 342
Värtsilä 1t 342
Lohtaja 3t 343
Nilsiä 7t k 343
Piippola 1t 344
Taivalkoski 5t 344
Pielavesi 6t 345
Kauhava 8t k 345
Oravainen 2t 345
Ranua 5t 346
Savukoski 1t 346
Pyhäjoki 3t 346
Alavus 10t k 346
Tyrnävä 4t 347
Å14 Sottunga 0t 347
Teuva 7t 348
Längelmäki 1t 348
Vehmersalmi 2t 349
Karstula 5t 350
Kalajoki 9t k 350
Leivonmäki 1t 351
Köyliö 3t 351
Pihtipudas 5t 351
Juuka 6t 351
Kuortane 4t 352
Kiihtelysvaara 2t 353
Valtimo 3t 353
Pyhäjärvi/salmi 7t k 354
Å13 Kökar 0t 355
Kaavi 4t 355
Maaninka 4t 356
Mouhijärvi 2t 356
Pelkosenniemi 1t 358
Kittilä 6t 358
Toivakka 2t 359
Viljakkala 1t 361
Rääkkylä 3t 361
Tervo 2t 361
Keitele 3t 361
Pukkila 1t 361
Kolari 4t 361
Uusikaarlepyy 7t k 361
Luhanka 1t 363
Humppila 2t 363
Iniö 0t 365
Kälviä 4t 366
Tuupovaara 2t 368
Vuolijoki 2t 368
Korpilahti 5t 368
Maksamaa 1t 368
Artjärvi 1t 368 Uudenmaan vaalipiirin EU-kielteisin
Pudasjärvi 10t k 369
Posio 5t 370
Karttula 3t 370
Jäppilä 1t 370 Mikkelin vaalipiirin EU-kielteisin
Pyhäntä 2t 371
Å12 Lumparland 0t 371
Simo 4t 371
Kodisjoki 1t 371
Kiukainen 3t 372
Tarvasjoki 1t 372
Luopioinen 2t 374
Ii 6t 374
Jurva 5t 376
Ylämaa 1t 378
Houtskari 1t 379
Kauhajoki 15t 380
Ilomantsi 7t 380
Hartola 4t 382
Sulkava 3t 382
Oulainen 8t k 383
Ylitornio 5t 384
Karinainen 2t 384
Urjala 5t 384
Somero 9t k 385
Å11 Kumlinge 0t 387
Salla 5t 388
Siikajoki 1t 388
Rantasalmi 4t 389
Kylmäkoski 2t 390
Ilmajoki 11t 391
Mietoinen 1t 394
Juankoski 6t k 395
Mynämäki 6t 395
Juupajoki 2t 396
Kullaa 1t 396
Muhos 7t 397
Å10 Saltvik 1t 398
Muonio 2t 398
Taivassalo 1t 398
Haapajärvi 8t k 400
Kruunupyy 6t 400
Merikarvia 4t 400
Sahalahti 2t 400
Kuru 2t 401
Heinävesi 4t 401
Pertunmaa 2t 402
Kankaanpää 13t k 402
Petäjävesi 3t 404
Saarijärvi 10t k 405
Haukivuori 2t 406
Huittinen 9t k 406
Å09 Hammarland 1t 407
Eurajoki 6t 408
Viitasaari 8t k 409
Vehmaa 2t 409
Virrat 8t k 410
Nurmes 10t k 410
Kokemäki 9t k 411
Nousiainen 4t 411
Tohmajärvi 5t 412
Suolahti 5t k 413
Laukaa 16t 414
Miehikkälä 2t 414
Kangaslampi 1t 415
Uukuniemi 1t 415
Liminka 5t 415
Myrskylä 2t 415
Ruovesi 5t 415
Hailuoto 1t 416
Inari 7t 416
Lapua 14t k 416
Kannus 6t k 418
Kangasniemi 7t 420
Liljendal 1t 422
Kurikka 11t k 423
Enonkoski 2t 423
Parkano 8t k 424
Nummi-Pusula 5t 424
Rymättylä 1t 424
Kesälahti 3t 425
Savonranta 1t 425
Jokioinen 5t 425
Lappi Tl 3t 426
Rautalampi 4t 427
Jaala 2t 427
Vahto 1t 428
Liperi 11t 429
Å08 Eckerö 1t 429
Nakkila 6t 429
Vesanto 3t 430
Kisko 1t 430
Vähäkyrö 4t 431
Laihia 7t 431
Lemu 1t 431
Laitila 8t k 432
Ylivieska 13t k 433
Renko 2t 433
Pyhäselkä 7t 435
Aura 3t 435
Loppi 7t 436
Å07 Sund 1t 436
Sodankylä 10t 438
Kajaani 36t k 439
Luoto 3t 440
Juva 8t 440
Kemiö 3t 440
Suomusjärvi 1t 441
Virtasalmi 1t 442
Tammela 6t 443
Joutsa 4t 445
Ikaalinen 7t k 446
Hämeenkyrö 9t 446
Ähtäri 7t k 446
Äänekoski 13t k 447
Pattijoki 6t 448
Å06 Finström 2t 448
Keminmaa 9t 448
Å05 Jomala 3t 449
Kuhmoinen 3t 450
Elimäki 8t 451
Suonenjoki 8t k 451
Mustasaari 16t 452
Pedersöre 10t 452
Nauvo 1t 452
Lemi 3t 453
Leppävirta 11t 453
Joroinen 6t 453
Vammala 15t k 453
Å04 Brändö 1t 454
Outokumpu 8t k 455
Lapinjärvi 3t 456
Kitee 10t k 456
Eno 7t 459
Äetsä 5t 460
Hirvensalmi 2t 462
Iisalmi 23t k 464
HämeenKoski 2t 465
Pertteli 3t 466
Sauvo 2t 466
Kuorevesi 3t 467
Sysmä 5t 467
Pello 5t 468
Hausjärvi 8t 469
Noormarkku 6t 469
Lammi 5t 471
Pälkäne 4t 475
Hauho 4t 475
Korppoo 1t 476
Keuruu 12t k 477
Säkylä 5t 478
Luvia 3t 478
Suomenniemi 1t 480
Karjalohja 1t 480
Å03 Vårdö 0t 481
Kerimäki 6t 482
Pyhäranta 2t 483
Nokia 26t k 483
Kiiminki 9t 484
Puumala 3t 484
Orivesi 8t k 485
Pornainen 3t 487
Kemi 24t k 489
Kemijärvi 11t k 489
Kuusamo 18t k 491
Savitaipale 4t 492
Västanfjärd 1t 492
Tornio 23t k 492
Eura 9t 494
Askola 4t 495
Tuulos 1t 495
Haukipudas 15t 498
Vilppula 6t 498
Kristiinankaup 8t k 499
Velkua 0t 500
Pieksämäen mlk 6t 500
Heinolan mlk - 501
Mäntyharju 7t 502
Padasjoki 4t 503
Jämsä 13t k 503
Karkkila 8t k 504
Siilinjärvi 19t 505
Lieksa 16t k 505
Rovaniemen mlk 21t 507
Å02 Lemland 1t 509
Raahe 17t k 509
Parikkala 4t 510
Luumäki 5t 511
Muurame 7t 511
Kontiolahti 11t 512
Kustavi 1t 515
Mäntsälä 15t 516
Perniö 6t 517
Iitti 7t 519
Viiala 5t 521
Jyväskylän mlk 30t 521
Nurmo 10t 522
Jämsänkoski 7t k 525
Loimaa 7t k 526
Kärkölä 5t 528
Punkaharju 4t 531
Harjavalta 8t k 532
Orimattila 14t k 533
Halikko 8t 533
Dragsfjärd 3t 534
Asikkala 8t 535
Virolahti 4t 536
Oulunsalo 7t 537
Forssa 19t k 538
Sammatti 1t 538
Ulvila 12t k 539
Lempäälä 15t 540
Kokkola 35t k 542
Ristiina 5t 543
Inkoo 4t 544
Valkeala 11t 548
Kempele 10t 548
Paimio 9t k 550
Mikkelin mlk 11t 554
Lieto 12t 554
Pernaja 3t 555
Piikkiö 6t 556
Ylöjärvi 19t k 557
Muurla 1t 559
Kangasala 21t 560
Janakkala 15t 563
Rusko 3t 564
Masku 5t 564
Pori 76t k 568
Kalvola 3t 569
Ruotsinpyhtää 3t 570 Suomen keskimääräisin vaalitulos
Pohja 4t 572
Jyväskylä 75t k 577
Ruokolahti 6t 579
Hattula 9t 584
Kuopio 85t k 585
Merimasku 1t 586
Siuntio 4t 587
Anjalankoski 18t k 589
Anttola 1t 591
Lohjan kunta - 592
Uusikaupunki 17t k 592
Rautjärvi 5t 599
Seinäjoki 29t k 599
Nastola 14t 601
Vihti 23t 601
Oulu 111t k 603
Savonlinna 28t k 604
Parainen 12t k 606
Joensuu 50t k 608
Mänttä 7t k 608
Taipalsaari 4t 609
Heinola 21t k 612
Raisio 22t k 612
Karjaa 8t k 612
Toijala 8t k 613
Joutseno 11t 614
Pieksämäki 13t k 616
Valkeakoski 20t k 616
Nurmijärvi 30t 616
Tampere 186t k 618
Pietarsaari 19t k 626
Pirkkala 11t 629
Hyvinkää 41t k 631
Tuusula 29t 633
Hollola 20t 633
Rovaniemi 35t k 633
Turku 166t k 635
Porvoon mlk - 636
Särkisalo 1t 637
Å01 Mariehamn 10t k 637
Lohja 33t k 638
Varkaus 24t k 639
Pyhtää 5t 639
Tammisaari 14t k 640
Sipoo 15t 644
Vehkalahti 12t 649
Riihimäki 25t k 652
Kaarina 19t k 655
Vaasa 55t k 658
Hanko 10t k 660
Hämeenlinna 45t k 668
Kaskinen 1t k 668
Salo 23t k 672
Järvenpää 34t k 674
Rauma 37t k 677
Mikkeli 32t k 679
Lahti 95t k 682
Lappeenranta 56t k 683
Kuusankoski 21t k 690
Kerava 29t k 691
Vantaa 168t k 692
Naantali 12t k 694
Kirkkonummi 27t 694
Kouvola 31t k 702
Imatra 31t k 702
Loviisa 7t k 731
Porvoo 43t k 732
Helsinki 532t k 735
Kotka 56t k 741
Hamina 9t k 753
Espoo 196t k 789
Kauniainen 8t k 878 EU-myönteisin

3. Varhain kadonneet kunnat

VARHAIN KADONNEET KUNNAT

Lista kadonneista kunnista, joissa olen jo käynyt (28):

Ahlainen (Poriin 1972) kävin 2006
Bergö (Maalahteen 1973) kävin 2006
Bromarv (Tammisaareen) kävin 2002
Degerby (Inkooseen 1957) kävin 1999
Eräjärvi (Oriveteen 1973) kävin 2007
Kaarlela (Kokkolaan 1977) kävin 1987
Kakskerta (Turkuun 1968) kävin 1991
Kalanti (Uuteenkaupunkiin 1993) kävin 2000
Karhula (Kotkaan 1977) kävin 1997
Karjaan mlk (Karjaaseen 1969) kävin 1991
Karkku (Vammalaan 1973) kävin 1999
Konginkangas (Äänekoskeen 1993) kävin 2008
Koskenpää (Jämsänkoskeen 1969) kävin 1976
Kymi (Kotkaan 1977) kävin 1997
Lauritsala (Lappeenrantaan 1967) kävin 1997
Maaria (Turkuun 1967) kävin 1999
Petolahti (Maalahteen 1973) kävin 2006
Pihlajavesi (Keuruuseen 1969) kävin 2009
Pirttikylä (Närpiöön 1973) kävin 2006
Snappertuna (Tammisaareen 1977) kävin 1973
Säynätsalo (Jyväskylään 1993) kävin 1997
Sääksmäki (Valkeakoskeen 1973) kävin 1999
Sääminki (Savonlinnaan 1973) kävin 1965
Tenhola (Tammisaareen 1993) kävin 2002
Tiukka (Kristiinankaupunkiin 1973) kävin 2006
Tyrvää (Vammalaan 1973) kävin 1999
Uskela (Saloon 1967) kävin 1999
Vanaja (Hämeenlinnaan 1967) kävin 1999

Muut ennen EU-äänestysvuotta 1994 kadonneet kunnat (42)

Aitolahti (Tampereeseen 1966)
Alaveteli (Kruunupyyhyn 1969)
Angelniemi (Halikkoon 1967)
Anjala (Anjalankoskeen 1975)
Haapasaari (Kotkaan 1974)
Björköby (Mustasaareen 1973)
Hiittinen (Dragsfjärdiin 1969)
Hinnerjoki (Euraan 1973)
Honkilahti (Euraan 1970)
Karuna (Sauvoon 1969)
Karunki (Tornioon 1973)
Kauvatsa (Kokemäkeen 1969)
Koijärvi (Forssaan 1969)
Koivulahti (Mustasaareen 1973)
Lokalahti (Uuteenkaupunkiin 1981)
Metsämaa (Loimaahan 1976)
Munsala (Uuteenkaarlepyyhyn 1975)
Muuruvesi (Juankoskeen 1971)
Nuijamaa (Lappeenrantaan 1989)
Paattinen (Turkuun 1973)
Pielisensuu (Joensuuhun 1954)
Pohjaslahti (Vilppulaan ja Virtoihin 1973)
Pusula (Nummeen 1981)
Pyhäjärvi Ul. (Karkkilaan 1969)
Pyhämaa (Uuteenkaupunkiin 1974)
Raippaluoto (Mustasaareen 1973)
Rautio (Kalajokeen 1973)
Revonlahti (Paavolan Ruukkiin 1973)
Riistavesi (Kuopioon 1973)
Siipyy (Kristiinankaupunkiin 1973)
Simpele (Rautjärveen 1973)
Sippola (Anjalankoskeen 1975)
Sulva (Mustasaareen 1973)
Somerniemi (Someroon 1977)
Suoniemi (Nokiaan 1973)
Säyneinen (Juankoskeen 1971)
Teerijärvi (Kruunupyyhyn 1969)
Teisko (Tampereeseen 1972)
Tottijärvi (Nokiaan 1976)
Tyrväntö (Hattulaan 1971)
Ylimarkku (Närpiöön 1973)
Ähtävä (Pedersöreen 1977)
Lisäksi oli mm. keskuskaupunkinsa nimisiä "maalaiskuntia".

2. KYMMENEN KÄRJESSÄ

KAUPUNKIBONGARIN YLLÄTYKSETÖN KYMMENEN KÄRJESSÄ

Listani, mitä näyttäisin urbaanille helsinkiläiselle, itselleni,
joka ei olisi vielä nähnyt mitään Suomesta, ja jolle luontopaikat
muistuttavat toinen toisiaan, mutta joka pitää kaupungeista:

1) Turku 166 k 635 h -71 (iso, linna, kirkot **)
2) Tampere 186 k 618 h -72 (iso, Pispala, teoll. **)
3) Hämeenlinna 45 k 668 h -93 (linna, historia **)
4) Savonlinna 28 k 604 h -65 (linna, historia **)
+ Punkaharju 4 531 h -67 (harju **)
5) Porvoo 43 k 732 h -85 (historia **)
+ Loviisa 7 k 731 h -92 (linnoitukset, historia **)
6) Hanko 10 k 660 h -73 (huvilat, Suomen kärki, meri **)
+ Tammisaari 14 k 640 h -91 (puukaupunki)
7) Rauma 37 k 677 h -81 (historia **)
+ Pori 76 k 568 h -81 (historia **)
8) Imatra 31 k 702 h -92 (koski, Valtionhotelli **)
+ Lappeenranta 56 k 683 h -92 (+Lauritsala) (linnoitus)
9) Hamina 9 k 753 h -90 (ympyräkaava, historia **)
+ Kotka 56 k 741 h -84 (+Karhula -90)
10) Kokkola 35 k 542 h -87 (puukaupunki)
+ Pietarsaari 19 k 626 h -87 (puukaupunki)

[koodit: väkiluku kiloja takavuosina, EU-into, kärkivierailu]

Päädyin yhdistämään lähekkäisiä paikkoja. Siten ne saavat enemmän vetovoimaa.

Pienemmät paikkakunnat ovat sattumanvaraisempia... Niitä on vaikea saada mahtumaan samalle listalle isojen kanssa. Mutta vasta varasijoille yltävät Oulu, Vaasa, Jyväskylä, Joensuu, Kajaani...

Millainen olisi sinun listasi?

1. MIKSI KERÄÄN KUNTIA?

KUNTABONGARI (455+70...)

Aion käydä kaikissa niissä Suomen kunnissa, joita oli 455 vuonna 1994. Toissijaisesti tavoittelen vanhimmissakin kuntaliitoksissa hävinneitä pitäjiä, joita on ainakin 70 edellä mainittujen 455:n lisäksi.

Saavutukseni kesäkuussa 2009: 318 + 28. Vasta kohtuullisissa mitoissa...

Listaan kaikki kunnat aakkosjärjestyksessä ja täydennän myöhemmin, kuvinkin.

1) Tiivistän, miksi kunnassa kannattaa käydä.

2) Kerron käytännössä milloin kävin ja mitä koin tai huomioin. Mitä jäi muistiin?

(Täydennän puuttuvia käyntikohteita vähitellen. Koossa jo yli 300 kuntaa eli 2/3).

3) Muistilistaan kunnan perustiedot:

a) Kokoluokka (asukasluku tuhansina 1997)

b) Kansainvälistymisaste, mittarina on Euroopan Unioniin liittymisen kannatusprosentti vuoden 1994 kansanäänestyksessä. (Tuolloin eurooppalaistunein oli Kauniainen, 88 %, ja erakoitunein Ullava, 19 %.)

c) Nähtävyyksiä teholistana:
K: kirkko
M: museo
R: rakennus
P: patsas
L: luonto
N: näköalapaikka
E: erikoisuus
V: vesistöt
T: taajamat
H: historia

***

MIKSI KERÄÄN KUNTIA?

Lapsuudenkodissani ei ollut autoa eikä ajokorttia, eikä itsellänikään ole. Kymmenvuotiaaksi asti laskin tutustuneeni vasta 7 kuntaan: kotikaupunkiini Helsinkiin, Luumäkeen, Naantaliin, Punkaharjuun. Savonlinnaan (ja Sääminkiin), Suomusjärveen ja Turkuun... Ulkomailla olin siihen mennessä käynyt Ateenassa ja Rhodoksella.

Koulun luokkaretkistä muodostui elämys: Tampere! Hanko! Hämeenlinna! Entäpä muut kunnon kaupungit: Pori? Vaasa? Oulu? Ihastelin uteliaana Otavan Ison Tietosanakirjan kaupunkikarttoja.

Otin ensin tavoitteen käydä kaikissa isoissa kaupungeissa, mikä laajeni aikaa myöten pieniin kaupunkeihin ja lopulta maalaiskuntiin. Suomen ulkopuolella olen käynyt arviolta sadassa kaupungissa 24 eri maassa. Kaupunkiharrastus on pysynyt kohtuullisissa mitoissa...