Asukkaita 244 tuhatta (2010) (53'042 vuonna 1960), EU-kannatus 78,9 % (1994)
Miksi? Kotikuntani runsaat 33 vuotta 1968-2002
Milloin? 31.8.1968 alkaen...
Tapiola, Garden City, teki heti suurimman vaikutuksen. Samaistin sen Brasilian ja Canberran kaltaisiin tietoisesti alusta lähtien suunniteltuihin pääkaupunkeihin. Korkealaatuista arkkitehtuuria ja komean juhlallinen asemakaava: valtavia ruohokenttiä kukkaistutuksineen, keskusallas suihkulähteineen, ympärillään julkisia rakennuksia, Keskustorni katollaan valaistu vesisäiliö, ostoskeskukset ja valmistuessaan 1968 huippumoderni kauppiastavaratalo Heikintori. Julkisia taideteoksia, luonnonpuistoja kävelypolkuineen.
ESPOO 203-244 k 78,9 Kaup.1972 (r. Esbo)
K: Pyhän Martinuksen keskiaikainen kivikirkko 1400
K: Otaniemen kappeli 1956 Kaija & Heikki Siren (paloi 1976, korjattu)
K: Tapiolan kirkko 1965 Aarno Ruusuvuori
K: Leppävaaran kirkko 1979 Olli Kuusi
K: Espoonlahden kirkko 1980 Timo & Tuomo Suomalainen
K: Olarin kirkko 1981 Käpy & Simo Paavilainen
K: P. Herman Alaskalaisen ortodoksikirkko, Paul Hesse, Tapiola
M: Tarvaspää, Akseli Gallen-Kallelan museo
M: Talomuseo Glims, kestikievari, Karvasmäki, Glimsintie 1
M: Kivimuseo, Otaniemi, Kivimiehentie 1
M: Kellomuseo, Tapiola, WeeGee-talon museokeskus
M: Helinä Rautavaaran museo, WeeGee-talo,Tapiola
M: Emma, modernin taiteen museo, WeeGee-talossa
M: Lelumuseo, Tapiola, WeeGee-talon museokeskus
M: Espoon historiallinen museo, WeeGee-talo,Tapiola
M: Espoon Automuseo (Suomen suurin), Pakankylä
M: Oili Mäki -museo, tekstiilitaidetta, Äyräpääntie 14
M: Polyteekkarimuseo, Jämeräntaival p. 3 A, Otaniemi
R: Otaniemen Teknillisen korkeakoulun alue, Alvar Aalto, Reima Pietilä
R: Tapiolan puutarhakaupunki, Aarne Ervi, Viljo Revell
R: Espoon kulttuurikeskus 1989 Arto Sipinen, Tapiola
R: Espoon kuninkaankartano 1556, Kauklahti
R: Träskändan kartano (Aurora Karamzinin 1841-95), vanhainkoti, puisto
L: Nuuksion kansallispuisto, Solvallan urheiluopisto, Oittaa, Brobacka
E: Vesipuisto Serena
E: Vermon ravirata
lauantai 27. maaliskuuta 2010
24. ENONTEKIÖ
Asukkaita 2 tuhatta (2425 vuonna 1960), EU-kannatus 33,1 % (1994)
Miksi? Lapin Käsivarsi!
Milloin? Perjantaina 7.6.2002
Henkilöautolla paluumatkalla Norjan Altasta Suomen Lappiin (yöksi Leville). Jylhät maisemat vain vilisivät silmissä... Tänne toiste uudelleen!
ENONTEKIÖ 2 33,1 Per. 1877 (suom. 'Ison joen syntypaikka')
K: Kirkko 1952 Veikko Larkas, Amerikasta saaduilla lahjarahoilla
K: Alttarimosaiikki 'Ylösnoussut Kristus siunaa Lappia', Uuno Eskola
K: Markkinan kirkkotarha, ensimmäisen kirkon muistom., Uhrimänty
M: Kotiseutumuseo, kirkonkylä Hetta
R: Maunussa 2. maailmansodan aikainen Jyrämän linnoitusalue
P: Kilpisjärven sissiretken muistomerkki
L: Näkkälän seita, Näkkälän kylässä
L: Suomen korkeimmat tunturit, Halti 1328 m
L: Pallas-Ounastunturin kansallispuisto
L: Malla, Suomen vanhin luonnonpuisto
L: Saanatunturi 1029 m
L: Käsivarren tunturialue
N: Jyppyrävaara Hetassa
E: Kilpisjärvellä 3 valtakunnan rajapyykki (Suomi, Ruotsi, Norja)
E: Yöttömän yön aika 22.5.-22.7., ruska syyskuun 2.-3. viikko
V: Kilpisjärvi, Muonionjoki, Ounasjoki, Lätäseno
Miksi? Lapin Käsivarsi!
Milloin? Perjantaina 7.6.2002
Henkilöautolla paluumatkalla Norjan Altasta Suomen Lappiin (yöksi Leville). Jylhät maisemat vain vilisivät silmissä... Tänne toiste uudelleen!
ENONTEKIÖ 2 33,1 Per. 1877 (suom. 'Ison joen syntypaikka')
K: Kirkko 1952 Veikko Larkas, Amerikasta saaduilla lahjarahoilla
K: Alttarimosaiikki 'Ylösnoussut Kristus siunaa Lappia', Uuno Eskola
K: Markkinan kirkkotarha, ensimmäisen kirkon muistom., Uhrimänty
M: Kotiseutumuseo, kirkonkylä Hetta
R: Maunussa 2. maailmansodan aikainen Jyrämän linnoitusalue
P: Kilpisjärven sissiretken muistomerkki
L: Näkkälän seita, Näkkälän kylässä
L: Suomen korkeimmat tunturit, Halti 1328 m
L: Pallas-Ounastunturin kansallispuisto
L: Malla, Suomen vanhin luonnonpuisto
L: Saanatunturi 1029 m
L: Käsivarren tunturialue
N: Jyppyrävaara Hetassa
E: Kilpisjärvellä 3 valtakunnan rajapyykki (Suomi, Ruotsi, Norja)
E: Yöttömän yön aika 22.5.-22.7., ruska syyskuun 2.-3. viikko
V: Kilpisjärvi, Muonionjoki, Ounasjoki, Lätäseno
23. ENONKOSKI
Asukkaita 2 tuhatta (3288 vuonna 1960), EU-kannatus 42,3 % (1994)
Miksi? Hanhivirran lautta, järvimaisemat.
Milloin? Keskiviikkona 6.6.2001
Matkalla Lintulan luostarista Savonlinnaan ajoimme Hanhivirran lautalle, joka pitikin juuri taukoa klo 19:42 asti. Automme oli ainoa kyytiin tuleva. Nautimme ulkona pienen hetken vesillä. Vastakkaiseen suuntaan tuli kolme autoa sekä polkupyöriä, liekö tauon vuoksi kertyneitä. Tiellä oli myös hirvi. Jään kaipaamaan uutta, perusteellisempaa käyntiä Enonkoskella.
ENONKOSKI 2 42,3 Per. 1882
K: Kirkko 1886 M. Schjerfbeck
M: Pitäjänmuseo
R: Kangassaaren 1800-luvun teollisuusmiljöö
P: Puuveistos 'Marian ilmestys' Eva Ryynänen, srk-talo
L: Koloveden kansallispuisto, kalliomaalauksia, Petravuori, Pirunmäki
V: Enonvesi, Enonkoski
Miksi? Hanhivirran lautta, järvimaisemat.
Milloin? Keskiviikkona 6.6.2001
Matkalla Lintulan luostarista Savonlinnaan ajoimme Hanhivirran lautalle, joka pitikin juuri taukoa klo 19:42 asti. Automme oli ainoa kyytiin tuleva. Nautimme ulkona pienen hetken vesillä. Vastakkaiseen suuntaan tuli kolme autoa sekä polkupyöriä, liekö tauon vuoksi kertyneitä. Tiellä oli myös hirvi. Jään kaipaamaan uutta, perusteellisempaa käyntiä Enonkoskella.
ENONKOSKI 2 42,3 Per. 1882
K: Kirkko 1886 M. Schjerfbeck
M: Pitäjänmuseo
R: Kangassaaren 1800-luvun teollisuusmiljöö
P: Puuveistos 'Marian ilmestys' Eva Ryynänen, srk-talo
L: Koloveden kansallispuisto, kalliomaalauksia, Petravuori, Pirunmäki
V: Enonvesi, Enonkoski
22. ENO
Asukkaita 7 tuhatta (11'714 vuonna 1960), EU-kannatus 45,9 % (1994)
Miksi? Kirkkoja kuvaamassa, matkalla Nurmekseen.
Milloin? Tiistaina 13.7.1999
Joensuusta lähtee junan korvaava bussi klo 7:15 Enoon. Käytäväpaikatkin täyttyvät, ei kuitenkaan viereiseni. Opaste "Eno 1 km", bussi kääntyy oikealle etelään, sillalle kanavan yli. Tullaan kauppakeskukseen, jossa Sale, KK, valintatalokin? Bussi oikealle länteen linja-autoasemalle.
Kävelen itään ja etelään. Vesitorni. Ortodoksinen tsasouna myös. Kirjasto olisi avoinna vasta 14-19. Enon kirkko auki klo 11 alkaen. Kävelen sitä ennen vielä länteen "Uimarannalle" voimalaitoksen tietä. Paloauto askaroi rannassa. Palaan mm. Alapappilan tietä. Museo rakennuksineen on ruohottunut.
Käyn K-kaupassa, jossa paljon työntekijöitä täyttämässä hyllyjä. Vaatetavaraakin. Kiertelen pitkään. Ostokseni Classic Cola 7,50 mk, Pirkka suklaa-tuutti 1,90 mk, samoin Nanna-jogurtti.
Jäätelöä syöden kävelen kosken rannalle. Teollisuutta, savua tupruttava painotalo. Joki-idylli.
Rantapolun penkillä kirjoitan klo 11:35-45, edessäni kanava/joki, koski ja autosilta, jota bussi kääntyi "1 km" valtatieltä Enon keskustaan. Pyöräilijä ohittaa selkäni takaa ja pysähtyy pissalle 100 metrin päähän. Tukkirekkoja ajaa sillalla.
Hyttyset ovat häirinneet. Pilvistä ja hiostavaa. Paita on vetinen selästä. 4-5 kannatinpaalua sillalla. Vaaramaisemia. Taloyhtiöllä yksityinen uimaranta. Muuten Enossa on hyvin kävelyteitä!
Näkyy poltetun nuotiota kivien välissä ja penkkikin on keskeltä palanut karrelle. Reppuni ja minä penkin eri laidoilla. Roskia, varsinkin pullonkorkkeja.
"Enon Liikennelaitos", bussi #1 (ja #2?) hämmästyttää! (Helsinki, Tampere, Turku ja Eno?)
Kiertelen "Teollisuuspolun" historiallisia rakennuksia vielä 12:25-35, ennen kuin nousen Nurmekseen menevään junaan, kuten lisäkseni tekee vain yksi perhe.
ENO 7 45,9
K: Puukirkko 1818 Anton Wilhelm Arppe
K: Alttaritaulu 'Jeesus ristillä' E.J. Härkönen
K: Kellotapuli 1826/1953
M: Ulkomuseo kirkon lähellä
R: Vesimylly Aittovaarassa
R: Kaltimon silta 164 m, Ahvenisen silta 146 m pitkä
R: Harpatinlahden tankkiesteet sota-ajalta
L: Kolvanan Uuro, Koitajoen uoma, Riuttakallio, Helvetinportin kanjoni
N: Vesitornin näköalatasanne
T: Kaltimo ja Uimaharju
V: Pielinen, Pielisjoki
Miksi? Kirkkoja kuvaamassa, matkalla Nurmekseen.
Milloin? Tiistaina 13.7.1999
Joensuusta lähtee junan korvaava bussi klo 7:15 Enoon. Käytäväpaikatkin täyttyvät, ei kuitenkaan viereiseni. Opaste "Eno 1 km", bussi kääntyy oikealle etelään, sillalle kanavan yli. Tullaan kauppakeskukseen, jossa Sale, KK, valintatalokin? Bussi oikealle länteen linja-autoasemalle.
Kävelen itään ja etelään. Vesitorni. Ortodoksinen tsasouna myös. Kirjasto olisi avoinna vasta 14-19. Enon kirkko auki klo 11 alkaen. Kävelen sitä ennen vielä länteen "Uimarannalle" voimalaitoksen tietä. Paloauto askaroi rannassa. Palaan mm. Alapappilan tietä. Museo rakennuksineen on ruohottunut.
Käyn K-kaupassa, jossa paljon työntekijöitä täyttämässä hyllyjä. Vaatetavaraakin. Kiertelen pitkään. Ostokseni Classic Cola 7,50 mk, Pirkka suklaa-tuutti 1,90 mk, samoin Nanna-jogurtti.
Jäätelöä syöden kävelen kosken rannalle. Teollisuutta, savua tupruttava painotalo. Joki-idylli.
Rantapolun penkillä kirjoitan klo 11:35-45, edessäni kanava/joki, koski ja autosilta, jota bussi kääntyi "1 km" valtatieltä Enon keskustaan. Pyöräilijä ohittaa selkäni takaa ja pysähtyy pissalle 100 metrin päähän. Tukkirekkoja ajaa sillalla.
Hyttyset ovat häirinneet. Pilvistä ja hiostavaa. Paita on vetinen selästä. 4-5 kannatinpaalua sillalla. Vaaramaisemia. Taloyhtiöllä yksityinen uimaranta. Muuten Enossa on hyvin kävelyteitä!
Näkyy poltetun nuotiota kivien välissä ja penkkikin on keskeltä palanut karrelle. Reppuni ja minä penkin eri laidoilla. Roskia, varsinkin pullonkorkkeja.
"Enon Liikennelaitos", bussi #1 (ja #2?) hämmästyttää! (Helsinki, Tampere, Turku ja Eno?)
Kiertelen "Teollisuuspolun" historiallisia rakennuksia vielä 12:25-35, ennen kuin nousen Nurmekseen menevään junaan, kuten lisäkseni tekee vain yksi perhe.
ENO 7 45,9
K: Puukirkko 1818 Anton Wilhelm Arppe
K: Alttaritaulu 'Jeesus ristillä' E.J. Härkönen
K: Kellotapuli 1826/1953
M: Ulkomuseo kirkon lähellä
R: Vesimylly Aittovaarassa
R: Kaltimon silta 164 m, Ahvenisen silta 146 m pitkä
R: Harpatinlahden tankkiesteet sota-ajalta
L: Kolvanan Uuro, Koitajoen uoma, Riuttakallio, Helvetinportin kanjoni
N: Vesitornin näköalatasanne
T: Kaltimo ja Uimaharju
V: Pielinen, Pielisjoki
21. ELIMÄKI
Asukkaita 8 tuhatta (9075 vuonna 1960), EU-kannatus 45,1 % (1994)
Miksi? Harvinaisen upea puukirkko ja Mustilan Arboretum
Milloin? Torstaina 18.7.2013 (Aiemmin lauantaina 20.4.1985 ja myös tiistaina 29.6.1993)
Heinäkuun neljäntenä Bussipassi-päivänä torstaina 18.7.2013 lähdin Kampista vasta klo 8:50 kohti Elimäkeä (Kouvolaa). Bussissa istui näinkin inhimilliseen aikaan vain 3-4 muuta matkustajaa. Pohjolan Liikenteen bussi vaikutti ikääntyneeltä, taitettavia pöytiä puuttui, oli rikki tai irrotettu pois useista penkkien selkämyksistä, eikä matkustajien turvavöitä ollut lainkaan.
Elimäelle saavuttiin klo 10:40 ja viivyin siellä sitten vajaat 2 tuntia klo 12:25 asti.
Bussi poikkesi koilliseen vievältä valtatieltä 5 pienelle tielle etelään ja itään, 2 km Elimäen kirkonkylään, ohittaen kasvihuonemaisen puutarha-alan myymälän, Mustilan Arboretumin mainoksen, koristeellisia variksenpelättimiä ja ulkomuseon, jossa oli kymmenkunta rakennusta. Matkan varrella oli alkanut sataa.
Bussi kaartoi liikerakennuksen ympäri varastomaiselle takasivulle, jossa oli lastauslaiturilla ulkona mm. hammaslääkärin potilastuoli, vastaanoton peräoven pielessä. Talon länsipäässä oli Kahvila Pysäkki, sadekatos ja ulkopenkki matkustajille, sekä seinällä bussiaikataulut.
Lähdin kävelemään tietä eteenpäin itään. Oikealla Osuuspankki, vasemmalla S-Market. Sitten oikealla kirkon tapuli ja vasemmalla kirkko, jonne näkyi suunnistavan 3-henkinen turistiseurue.
"Kirkkokahvila avoinna klo 9 alkaen".
Lasivitriinissä ulkona kerrottiin Elimäen erinomaisesta kunnallisesta historiasta. Suomen ensimmäinen itsenäinen kunta 1865, kun maalliset kunnat erotettiin seurakunnista! Varhainen kansakoulu, yhteinen tytöille ja pojille.
Jatkoin eteenpäin. Oikealla oli kirjasto, avoinna torstaina klo 9 alkaen. Sisällä oli yksi virkailija, ei asiakkaita. Hyvin äkkiä taajama loppui, vain tie jatkui metsään ilman mökkiä isompia rakennuksia. Ulkosalla liikkui muutamia ihmisiä kauppamatkoillaan. Sadetta pisaroi.
Kävelin klo 11 alkaen 2 km länteen ja myötäpäivään kaartaen pohjoiseen, tuuheassa metsässä, kävelytietä autotien lounaispuolella, alamäkeä mutkassa (Elimäen kirkonkylä on metsässä mäellä?), ohi ulkomuseon ja lopulta peltojen, kunnes saavuin Valtatie 5:n varteen, puutarhaliikkeen pihalle. Katselin ulos pysäköintialueelle pystytettyä karttaa ja päättelin Mustilan Arboretumin sijaitsevan valtatien luoteispuolella.
Ulkomuseossa oli noin 7 rakennusta, pimeät oviaukot auki ammottaen, tuulimylly ja aittoja, talonpoikasitupa, savusauna ja paja, pääsymaksu 4 euroa, alennusryhmille 3 euroa. Asiakkaita vain kerran henkilöautonsa portin pieleen pysäköinyt pariskunta.
Pellonlaitojen farmariasuisten variksenpelättimien toinen tai joskus molemmat kädet sojottivat aina jonnekin, joten luulin niitä opasteiksi, mutta en saanut reitistä selvää.
Kävelin valtatien yli jossakin autoliikenteen välissä ja sen jälkeen kahlasin peltopientareen yli päästäkseni luoteessa valtatien suuntaisesti kulkevalle kävelytielle. Vasta palatessani tiesin, että idempänä oli alikulkutie autoille ja kävelijöille.
Pihapolut veivät kahvilaan ja antiikkikauppaan, "Piikaan ja Renkiin", mutta ei ollut viittaa Mustilan Arboretumiin. Kiersin sinne autotien kautta lenkin koillisesta, kunnes opin, että suora kaävelytie olisi mennyt aiemmin mainittujen liikkeiden ohi.
Peremmällä oli Mustilan myymälärakennus. Lounaaseen jatkaen tulin puiden korkuisen pensasaidan portille luoteeseen. Edempänä puistossa olisi kahvila, joka myisi pääsylippuja 7 eurolla. Ehdin vain kurkistella portilta, sillä halusin ehtiä bussille klo 12:25. Komeita puita, mutta vaikeaa sanoa miten kauan ja laajalle alueelle vaikuttavuutta riittäisi? Pöyheitä pyöreitä lehtipuu-pensaita.
Palasin etelään alikulkutien kautta. Kuljin postiauton ohi ja toinen postiauto tuli vastaan. Myös vakiovuoro Helsinki - Kouvola, bussilinja 860, ajoi jossakin vaiheessa ohitseni.
Linja-autoaseman ohitin jo hyvin ajoissa ja kävelin sieltä ensin metsäpolkua lounaaseen ja omakotitalojen tietä luoteeseen, niin että osuinkin kylän päätielle seurakuntakeskuksen ja kirkon kohdalle.
Puukirkko näytti ulkoa arkisen harmaalta, mutta sisällä oli outoja veistettyjä ja maalattuja koristeita seinässä paikkapaikoin laudoituksen sijasta. Upeimmalta minusta näytti hieno puusta veistetty kuoriaitaus, joka oli kotoisin jo aiemmasta kirkosta! Saarnastuoleja näkee niin paljon, etten ehkä kiinnittänyt siihen riittävästi huomiota. Viivyin vain runsaat 5 minuuttia klo 12:10-12:15.
Ristikirkkoon tultiin sisään sivusakarasta etelästä, joten alttari oli oikealla idässä. Esitemonisteen mukaan tämä oli Suomen arvokkaimpia puukirkkoja, vuodelta 1638! Kirkon eteisessä seurusteli keskenään neljä mummoa, jotka hoitivat kahvilaa.
Bussi saapui Elimäen kirkonkylän linja-autoasemalle jo n. 12:22 ja pysähtyi siihen 3 minuutiksi, ajaakseen Kouvolaan klo 12:55-13:45.
Edelleen Elimäen alueella tultiin Korian Porttiin, jossa bussi teki täyskierroksen linja-autoaseman liikerakennuksen ympäri. Samassa talossa oli myös kirjasto. Korian kirkon ja Korian kasarmit näin myös bussin ikkunasta. Korian rautatiesillan kaarta olisi vaikeaa olla huomaamatta. Olisiko kaikki näin jo nähty vai kannattaisiko Korialla pysähtyäkin?
*******
Aiemmin lauantaina 20.4.1985 (myös tiistaina 29.6.1993):
Poikkeaminen Elimäelle...
Pohjolan Liikenteen bussi lähti Helsingistä klo 8, pysähtyi Porvoon vilkkaalla kauppatorilla 15 min. klo 9. Radiosta Tietoruletti, Seppänen sekä Aamun Kajo (Markus Kajo), jotkut naiset höröttivät jutuille.
Pariskunta, käsissään lehdet HS ja US, oli varannut istumapaikat 21 ja 22 (vasen ikkunapaikka, jolla jo istuin). Rahastaja kysyi, sopisiko heille vastapäiset paikat? Sitten pariskuntaa harmitti hukattu varausmaksu: "Markkinoivat niin tehokkaasti Matkahuollossa!"
Edessäni istunut raukea tyttönainen heräsi Porvooseen ja jäi sinne! Rahastaja ihmetteli, kenelle kuuluivat bussiin jääneet vaatteet? Onko vaihtanut paikkaa?
"Voi harmi! Jäikö... Kuuluiko kuulutukseni? Elimäelle hän aikoi?"
Ja käytävän toiselta puolelta puuttuivat opiskelijanuorukaiset!
Kaikki nuo kolme saapuivat taksilla seuraavalle pysähdyspaikalle (Koskenkylä? Liljendal? Lapinjärvi?) ja alkoivat neuvotella bussilipun hinnan alennuksesta.
Pukaro oli pysähdyspaikoista kummallisin, asutustasku ja asemarakennuskin valtatien luoteispuolella. Sitten seurasi Kimonkylä.
Elimäellä bussi poikkesi valtatieltä ja Mustilan Arboretumin nurkilta kuntatielle itäkaakkoon ja pysähtyi 10 minuutiksi linja-autoaseman pihaan.
Puukirkko oli vielä vähän edempänä idässä ja juoksin äkkiä pienen lenkin ulkona käydäkseni sitä vilkaisemassa.
ELIMÄKI 8 45,1 Per. 1461
K: Puinen ristikkokirkko 1638 Petter Lohman
K: Alttaritaulut 1) 1600-, 2) 'Kristus Getsemanessa' R.W. Ekman
K: Saarnatuoli Saksasta sotasaaliina, erikoinen kuoriaitaus
K: Kellotapuli 1797 Aatami Juhonpoika Marttila
K: Korian kirkko 1951 Yrjö Vaskinen
M: Kotiseutumuseo, paja, korsu, kauppa
M: Koulumuseo
M: Yksityinen pullomuseo
M: Pioneerimuseo, Koria
M: Moision kartano, päärak. 1820 C.L. Engel, taidenäyttely
R: Villikkalan linnoituksen vallit
R: Mustilan kartano, säteritila 1600-, Tigerstedt-suku
P: Pioneerimuistomerkki, P. Koskinen
P: Värälän rauhan 14.8.1790 muistokivi, Värälän kartano
P: Maahenkimonumentti 1983 P. Papinaho
L: Mustilan arboretum 1902, n. 1000 kasvilajia, 120 ha
V: Kyminjoki
H: Suomen 1. kunnanvaltuusto 1868
Miksi? Harvinaisen upea puukirkko ja Mustilan Arboretum
Milloin? Torstaina 18.7.2013 (Aiemmin lauantaina 20.4.1985 ja myös tiistaina 29.6.1993)
Heinäkuun neljäntenä Bussipassi-päivänä torstaina 18.7.2013 lähdin Kampista vasta klo 8:50 kohti Elimäkeä (Kouvolaa). Bussissa istui näinkin inhimilliseen aikaan vain 3-4 muuta matkustajaa. Pohjolan Liikenteen bussi vaikutti ikääntyneeltä, taitettavia pöytiä puuttui, oli rikki tai irrotettu pois useista penkkien selkämyksistä, eikä matkustajien turvavöitä ollut lainkaan.
Elimäelle saavuttiin klo 10:40 ja viivyin siellä sitten vajaat 2 tuntia klo 12:25 asti.
Bussi poikkesi koilliseen vievältä valtatieltä 5 pienelle tielle etelään ja itään, 2 km Elimäen kirkonkylään, ohittaen kasvihuonemaisen puutarha-alan myymälän, Mustilan Arboretumin mainoksen, koristeellisia variksenpelättimiä ja ulkomuseon, jossa oli kymmenkunta rakennusta. Matkan varrella oli alkanut sataa.
Bussi kaartoi liikerakennuksen ympäri varastomaiselle takasivulle, jossa oli lastauslaiturilla ulkona mm. hammaslääkärin potilastuoli, vastaanoton peräoven pielessä. Talon länsipäässä oli Kahvila Pysäkki, sadekatos ja ulkopenkki matkustajille, sekä seinällä bussiaikataulut.
Lähdin kävelemään tietä eteenpäin itään. Oikealla Osuuspankki, vasemmalla S-Market. Sitten oikealla kirkon tapuli ja vasemmalla kirkko, jonne näkyi suunnistavan 3-henkinen turistiseurue.
"Kirkkokahvila avoinna klo 9 alkaen".
Lasivitriinissä ulkona kerrottiin Elimäen erinomaisesta kunnallisesta historiasta. Suomen ensimmäinen itsenäinen kunta 1865, kun maalliset kunnat erotettiin seurakunnista! Varhainen kansakoulu, yhteinen tytöille ja pojille.
Jatkoin eteenpäin. Oikealla oli kirjasto, avoinna torstaina klo 9 alkaen. Sisällä oli yksi virkailija, ei asiakkaita. Hyvin äkkiä taajama loppui, vain tie jatkui metsään ilman mökkiä isompia rakennuksia. Ulkosalla liikkui muutamia ihmisiä kauppamatkoillaan. Sadetta pisaroi.
Kävelin klo 11 alkaen 2 km länteen ja myötäpäivään kaartaen pohjoiseen, tuuheassa metsässä, kävelytietä autotien lounaispuolella, alamäkeä mutkassa (Elimäen kirkonkylä on metsässä mäellä?), ohi ulkomuseon ja lopulta peltojen, kunnes saavuin Valtatie 5:n varteen, puutarhaliikkeen pihalle. Katselin ulos pysäköintialueelle pystytettyä karttaa ja päättelin Mustilan Arboretumin sijaitsevan valtatien luoteispuolella.
Ulkomuseossa oli noin 7 rakennusta, pimeät oviaukot auki ammottaen, tuulimylly ja aittoja, talonpoikasitupa, savusauna ja paja, pääsymaksu 4 euroa, alennusryhmille 3 euroa. Asiakkaita vain kerran henkilöautonsa portin pieleen pysäköinyt pariskunta.
Pellonlaitojen farmariasuisten variksenpelättimien toinen tai joskus molemmat kädet sojottivat aina jonnekin, joten luulin niitä opasteiksi, mutta en saanut reitistä selvää.
Kävelin valtatien yli jossakin autoliikenteen välissä ja sen jälkeen kahlasin peltopientareen yli päästäkseni luoteessa valtatien suuntaisesti kulkevalle kävelytielle. Vasta palatessani tiesin, että idempänä oli alikulkutie autoille ja kävelijöille.
Pihapolut veivät kahvilaan ja antiikkikauppaan, "Piikaan ja Renkiin", mutta ei ollut viittaa Mustilan Arboretumiin. Kiersin sinne autotien kautta lenkin koillisesta, kunnes opin, että suora kaävelytie olisi mennyt aiemmin mainittujen liikkeiden ohi.
Peremmällä oli Mustilan myymälärakennus. Lounaaseen jatkaen tulin puiden korkuisen pensasaidan portille luoteeseen. Edempänä puistossa olisi kahvila, joka myisi pääsylippuja 7 eurolla. Ehdin vain kurkistella portilta, sillä halusin ehtiä bussille klo 12:25. Komeita puita, mutta vaikeaa sanoa miten kauan ja laajalle alueelle vaikuttavuutta riittäisi? Pöyheitä pyöreitä lehtipuu-pensaita.
Palasin etelään alikulkutien kautta. Kuljin postiauton ohi ja toinen postiauto tuli vastaan. Myös vakiovuoro Helsinki - Kouvola, bussilinja 860, ajoi jossakin vaiheessa ohitseni.
Linja-autoaseman ohitin jo hyvin ajoissa ja kävelin sieltä ensin metsäpolkua lounaaseen ja omakotitalojen tietä luoteeseen, niin että osuinkin kylän päätielle seurakuntakeskuksen ja kirkon kohdalle.
Puukirkko näytti ulkoa arkisen harmaalta, mutta sisällä oli outoja veistettyjä ja maalattuja koristeita seinässä paikkapaikoin laudoituksen sijasta. Upeimmalta minusta näytti hieno puusta veistetty kuoriaitaus, joka oli kotoisin jo aiemmasta kirkosta! Saarnastuoleja näkee niin paljon, etten ehkä kiinnittänyt siihen riittävästi huomiota. Viivyin vain runsaat 5 minuuttia klo 12:10-12:15.
Ristikirkkoon tultiin sisään sivusakarasta etelästä, joten alttari oli oikealla idässä. Esitemonisteen mukaan tämä oli Suomen arvokkaimpia puukirkkoja, vuodelta 1638! Kirkon eteisessä seurusteli keskenään neljä mummoa, jotka hoitivat kahvilaa.
Bussi saapui Elimäen kirkonkylän linja-autoasemalle jo n. 12:22 ja pysähtyi siihen 3 minuutiksi, ajaakseen Kouvolaan klo 12:55-13:45.
Edelleen Elimäen alueella tultiin Korian Porttiin, jossa bussi teki täyskierroksen linja-autoaseman liikerakennuksen ympäri. Samassa talossa oli myös kirjasto. Korian kirkon ja Korian kasarmit näin myös bussin ikkunasta. Korian rautatiesillan kaarta olisi vaikeaa olla huomaamatta. Olisiko kaikki näin jo nähty vai kannattaisiko Korialla pysähtyäkin?
*******
Aiemmin lauantaina 20.4.1985 (myös tiistaina 29.6.1993):
Poikkeaminen Elimäelle...
Pohjolan Liikenteen bussi lähti Helsingistä klo 8, pysähtyi Porvoon vilkkaalla kauppatorilla 15 min. klo 9. Radiosta Tietoruletti, Seppänen sekä Aamun Kajo (Markus Kajo), jotkut naiset höröttivät jutuille.
Pariskunta, käsissään lehdet HS ja US, oli varannut istumapaikat 21 ja 22 (vasen ikkunapaikka, jolla jo istuin). Rahastaja kysyi, sopisiko heille vastapäiset paikat? Sitten pariskuntaa harmitti hukattu varausmaksu: "Markkinoivat niin tehokkaasti Matkahuollossa!"
Edessäni istunut raukea tyttönainen heräsi Porvooseen ja jäi sinne! Rahastaja ihmetteli, kenelle kuuluivat bussiin jääneet vaatteet? Onko vaihtanut paikkaa?
"Voi harmi! Jäikö... Kuuluiko kuulutukseni? Elimäelle hän aikoi?"
Ja käytävän toiselta puolelta puuttuivat opiskelijanuorukaiset!
Kaikki nuo kolme saapuivat taksilla seuraavalle pysähdyspaikalle (Koskenkylä? Liljendal? Lapinjärvi?) ja alkoivat neuvotella bussilipun hinnan alennuksesta.
Pukaro oli pysähdyspaikoista kummallisin, asutustasku ja asemarakennuskin valtatien luoteispuolella. Sitten seurasi Kimonkylä.
Elimäellä bussi poikkesi valtatieltä ja Mustilan Arboretumin nurkilta kuntatielle itäkaakkoon ja pysähtyi 10 minuutiksi linja-autoaseman pihaan.
Puukirkko oli vielä vähän edempänä idässä ja juoksin äkkiä pienen lenkin ulkona käydäkseni sitä vilkaisemassa.
ELIMÄKI 8 45,1 Per. 1461
K: Puinen ristikkokirkko 1638 Petter Lohman
K: Alttaritaulut 1) 1600-, 2) 'Kristus Getsemanessa' R.W. Ekman
K: Saarnatuoli Saksasta sotasaaliina, erikoinen kuoriaitaus
K: Kellotapuli 1797 Aatami Juhonpoika Marttila
K: Korian kirkko 1951 Yrjö Vaskinen
M: Kotiseutumuseo, paja, korsu, kauppa
M: Koulumuseo
M: Yksityinen pullomuseo
M: Pioneerimuseo, Koria
M: Moision kartano, päärak. 1820 C.L. Engel, taidenäyttely
R: Villikkalan linnoituksen vallit
R: Mustilan kartano, säteritila 1600-, Tigerstedt-suku
P: Pioneerimuistomerkki, P. Koskinen
P: Värälän rauhan 14.8.1790 muistokivi, Värälän kartano
P: Maahenkimonumentti 1983 P. Papinaho
L: Mustilan arboretum 1902, n. 1000 kasvilajia, 120 ha
V: Kyminjoki
H: Suomen 1. kunnanvaltuusto 1868
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)