maanantai 17. toukokuuta 2010

50. HOLLOLA

Asukkaita 20 tuhatta (9585 vuonna 1961), EU-kannatus 63,3 % (1994)

Miksi? Keskiaikainen kivikirkko

Milloin? Lauantaina 21.8.1999

Arkkitehtuurin (erityisesti kirkkojen) kuvausmatkalla ajoimme Lahdesta 18 km Hollolan kirkonkylään. Hollolan kirkko oli kolmanneksi suurin Suomessa Mynämäen ja Lohjan jälkeen. Hääjuhlallisuudet olivat juuri meneillään. Matkan ongelmaksi muodostui: mistä bensiiniä? Vastaus: Sairakkalasta 10 km päästä. SEO oli huokea: bensiinin hinta oli alle 5,90 mk/litra (kun jossakin muualla 6,37 mk/litra).

HOLLOLA 20 63,3 Per. 1865
K: P. Neitsyt Marian keskiaik. kivikirkko 1480- (3. suurin - Mynämäki, Lohja)
K: Päätykoristelu, 2-laivainen sisätila
K: Asehuoneen oven rautakoristeaihe 'Pyhä Hubertus hirvenajossa'
K: Alttaritaulu 1600-
K: Seinien värikäs maalauskoristelu 1500-
K: Keskiaikaisia puuveistoksia, mm. kotimainen 'Pyhä Yrjänä ja lohikäärme'
K: Kalkkikivinen kastemalja 1300-
K: Korkea, alaosaltaan kivinen kellotapuli 1831 C.L. Engel
M: Pitäjänmakasiini 1855, museo, hautausmaan vieressä
M: Hentilän talo 1800-luvulta, työnäytöksiä, Köllin talo, aitat, sepänpaja
M: Pyhäniemen kartano, päärak. 1820-, taidemuseo
M: Heikan Jussin suutarinmökkimuseo, Herrala
R: Kunnantupa 1903 V. Penttilä, kansallisromantiikkaa, ravintola
R: Messilän kartanohotelli
P: Näyttelijä Uuno Laakson muistoreliefi, Paimelan Pellonpään piha
L: Kiikun lähde, Suomen suurin, 100 metriä x 400 m
L: Pirunpesä, kalliorotkoalue, Tiirismaa
N: Kapatuosian linnavuori, näköalatorni, kirkon takana
N: Tiirismaa 223 m, Etelä-Suomen korkein kohta, radioantenni, hiihtorinteet
V: Vesijärvi

49. HIRVENSALMI

Asukkaita 2 tuhatta (5143 vuonna 1961), EU-kannatus 46,2% (1994)

Miksi? Kissakosken kanava ja tehdasalue

Milloin? Sunnuntaina 7.9.2003

Kesämökkimatkalla Ristiinaan lyhyt poikkeaminen Hirvensalmelle. Mieleen jää korkea kävelysilta minisaareen. Uimaranta kunnantalon edessä. Kissakoskella vesivoimala ja kalaporras, varsin kiintoisa teollisuusmiljöö!

HIRVENSALMI 2 46,2 Per. 1868
K: Harmaakivikirkko 1916 Josef Stenbäck
K: Alttaritaulu 'Kristuksen ylösnousemus' A. Koivisto
K: Kellotapuli 1783 ja piiskauspetäjä kirkonmäellä
M: Pajamuseo ja vanhoja tehdasrakennuksia
M: Koti-Galleria
R: Tuulimylly ja tervaleppäkuja kirkonkylässä
R: Kissakosken kanava, tehdasalue 1910
L: Kissakosken luonto- ja kulttuuripolku
L: Vilkonharju
L: Ripatinkosket
V: Puulavesi, Ryökäsvesi

48. HIMANKA

Asukkaita 3 tuhatta (3371 vuonna 1961), EU-kannatus 29,6 % (1994)

Miksi? Historiallinen vanha kaunis rakennusympäristö?

Milloin? Keskiviikkona 5.9.2018.

Kokkolan jälkeen klo 04:20 Onnibussi ajaa kovaa vauhtia pohjoiseen. Painan pysäytysnappulaa jo 4:50, ettei vain ajettaisi pimeässä Himangan kirkon ohi? Stop-merkki ei syty eikä merkkiääntä kuulu. Painan tuloksetta seuraavankin rivin nappulaa ja kävelen takaosista toisen kerroksen etupenkille tähystämään. Kuljettaja kuuluttaa Himangan, olisiko laittanut pysäytysmerkin äänettömäksi, jotta Ouluun-menijät saisivat nukkua.
.
Lähden heti kävelemään kohti Lohtajaa, etelään tai lounaaseen samaa tietä jota äsken ajettiin. Valtatie 8:lla on Himangan keskustassa jalkakäytävä! Bussi jää pysäkille 3 minuutiksi tasaamaan aikataulua. Jalkakäytävä erkaantuu pian ruohokaistaleella ja päättyy Kannuskyläntien risteykseen. Tuo vanha mutkitteleva kylätie kulkee valtatien suuntaisesti lounaaseen. Katuvalot syttyvät heti tullessani, liikekytkimelläkö vai ajastettuna kello viideksi? Näen peltolakeuksia tien itäpuolella, metsän ja taloja länsipuolella. Valtatie 8:n liikenteen ääni kuuluu.
.
Parin kilometrin jälkeen Tomukyläntien risteys. Jatkan toiveikkaasti eteenpäin teollisuushallin ohi, vaikka tie kapenee ja katuvalot loppuvat. Minulla on taskulamppu. Tie vähäistyy kärrypoluksi ja tien haara kääntyy Valtatietä kohti, päättyen pellolle. Pari hevosta katselee minua uteliaasti laitumeltaan. Pellon ja tien välissä on tuuhea vesakko ja leveä painauma, ehkä kuivunutkin oja, mutten halua riskeerata, vaan palaan Tomukyläntielle.
.
Valtatie 8 onkin helppo käveltävä! Asfalttia on leveästi valkoisen viivan ulkopuolella ja uloimpana vielä siisti leveä tasainen piennar! Puolen kilometrin päässä etelässä Kalajoen ja Kokkolan, Pohjois- ja Keski-Pohjanmaan Maakuntien raja, sekä samalla Himangan ja Lohtajan raja. (Himanka oli keskipohjanmaalainen kunta ennen yhdistymistään Kalajokeen.)
.
Käyn Lohtajalla, mistä kerron Lohtajan kohdalla. Katseltuani Lohtajan kirkonkylää aloitan paluumatkan Himangalle, samaa reittiä kuin tulin, lukuun ottamatta yhtä runsaan kilometrin pituista oikotietä Niemeläntieltä itään ja umpikujia Kannuskyläntien vastakkaisissa päissä. Valokuvaan pari kaunista syksyistä peltolakeutta.
.
***
HIMANKA. Bussin tuloon on vielä 50 minuuttia, kun palaan aamuiselle pysäkilleni ja huomaan nyt, miten se on merkitty selkeästi Onnibussin tunnuksella, samoin kuin vastakkainen pysäkki tien toisella puolella. Havaitsen vasta aamupäivän valossa Himangan komean keltaisen puukirkon (1794, Jacob Rijf), jota Henrik Gabriel Porthan piti kauneimpana näkemänään puukirkkona.
.
Kävelen luoteeseen kohti Sautinkaria, merta ja leirintäaluetta (1 km) vievää tietä, jonka varrella on vanhaa rakennuskantaa. Päätän, että 10 minuutin päästä käännyn takaisin. Otan valokuvan vanhanaikaisesta rakennusmiljööstä kirkolle päin. Tie tekee vanhanaikaisen yllätysmutkan vanhojen puisten rakennusten välistä ja saapuu Lestijoen rannalle, jota alkaa seurata merta kohti.
.
Perhepientalot tien lounaispuolella ovat rakentaneet vastakkaiselle puolelle omat yksityiset laiturinsa Lestijoen rantaan. Edempänä rantaan on rakennettu myös kävelytie ja nurmikenttä. Rannassa on veneitä ja maisemaa katseleva pariskunta. Joella soutelee vanha mies.
.
Pääsen näkemään merelle asti, vaikken ehdi kävellä perille. Leveän Lestijoen vedenpinta näyttää erilaiselta toisissa kohdissa ja toisenlaiselta kuin merellä. Paikoin on joko hieman väreilevä tai aivan peilityyni vedenpinta.
.
Paluumatkalla huomaan tien lounaispuolella museotalon ja sen eteen siirrettyjä vanhoja puisia maalaamattomia ja harmaantuneita aittoja.
.
Kirkolta kävelen valtatietä 8 pohjoiseen yli Lestijoen sillan. Länsipuolella näkyy Raumankosken entisöity puusilta (1800-luvulta), kaksiosaisena molempien jokihaarojen yli pikkusaareen, jossa on turisteille piknik-pöytiä penkkeineen. Kylän kaupat ovat K-Market valtatien sillan pohjoispuolella ja S-Market eteläpuolella.
.
Valokuvaan kirkon (1794) ja tapulin (1819) niin etäältä, että saan molemmat mahtumaan vierekkäin. Näen kirkon oven vieressä vaivaisukon (1827), josta haluan lähiotoksen. Liikenne on hiljaista, joten voin ylittää 8-tien monesti käyttämättä kertaakaan alikulkutunnelia. Kirkon edessä istuu penkillä rouva, joka tarjoutuu siirtymään, jos haluan kuvata kirkon? Olin vain mennyt hänen taakseen tallentamaan vaivaisukon. Kirkon sisällä palavat valot ja sieltä purkautuu ulos tummiin pukeutunutta hautajais- tai juhlaväkeä.
.
Onnibussi saapuu pysäkille kolmisen minuuttia aikatauluminuutin 11:25 jälkeen. Bussissa on vähän matkustajia ja mietin miten ajo kannattaa?
.
HIMANKA 3 29,6 Per. 1868 (r. Himango)
K: Puukirkko 1794 Jacob Rijf
K: Kaksinivelinen kellotapuli 1819
M: Kotiseutumuseo
M: Fransutupa, käsityönäyttely
R: Suomen sodan ajan valleja, kirkonkylä
R: Raumankarin vanha kylämiljöö
R: Tomujoen vesimylly
P: Kuninkaankivi, Aadolf Fredrikin levähdyspaikka 1752, Rautila
L: Vedenhaltijan kivi ja Myllymikon uhrikivi
L: Hiliun luolat Hillilässä
L: Raumankoski, 1800-luvun entisöity kävelysilta
V: Lestijoki, Pohjanlahti
H: Emäpitäjä: Lohtaja

47. HELSINKI

Asukkaita 584 tuhatta (2010) (457'121 vuonna 1961), EU-kannatus 73,5% (1994)

Miksi? Kulttuurin keskus Suomessa

Milloin? 1950-luvun lopusta, joka vuosi ja kuukausi, jollei aina.

Helsingin rinnalla ovat Suomen muut kaupungit pieniä, Tamperekin. Vain Helsingissä on raitiovaunut ja metro, ooppera ja elokuva-arkisto. Jugendia ja muuten komeaa kivikaupunkia piisaa korttelikaupalla. Ennen oli elokuvateattereitakin puolen sataa. Sivukirjastoja on yhä kymmenittäin, sekä lukemattomia antikvariaatteja ja kirpputoreja.

HELSINKI 560 k 73,5 Per. 1550 (r. Helsingfors)
K: Tuomiokirkko 1830 C.L. Engel, Senaatintori
K: Vanha kirkko 1826 C.L. Engel, Lönnrotinkatu 6
K: P. Kolminaisuuden ortodoksikirkko 1827 C.L.Engel, Unioninkatu 31
K: Uspenskin katedraali 1868 A.M. Gornostajev, Katajanokka
K: Temppeliaukion kirkko 1969 Timo & Tuomo Suomalainen
K: Kallion kirkko 1912 Lars Sonck
K: Seurasaaren Karunan puukirkko 1686 Arvid Maurinpoika Horn (siirretty)
K: P. Henrikin roomalaiskatolinen kirkko 1860, Puistokatu 1
K: Saksalainen kirkko 1860 Harald Bosse, C.J. von Heideken, Unioninkatu 1
K: Hietaniemen hautausmaa, kansallisten merkkihenkilöiden hautoja
M: Kansallismuseo 1916 Gesellius-Lindgren-Saarinen, Mannerheimintie 34
M: Kulttuurien museo ja kaupungin taidemuseo, Tennispalatsi, Salomonkatu 15
M: Suomenlinna, saarilinnoitus 1748 Augustin Ehrensvärd
M: Yliopiston kasvitieteellinen puutarha, Kaisaniemi
M: Seurasaari, ulkomuseo 1909
M: Merimuseo, Hylkysaari
M: Suomen taiteen museo Ateneum, Rautatientori, Kaivokatu 2
M: Nykytaiteen museo 'Kiasma', Mannerheimin aukio 2
M: Ulkomaisen taiteen museo Sinebrychoff, Bulevardi 40
M: Amos Andersonin taidemuseo, Yrjönkatu 27
M: Taideteollisuusmuseo, Korkeavuorenkatu 23
M: Rakennustaiteen museo, Kasarmikatu 24
M: Postimuseo, Helsingin pääpostitalo, Asema-aukio 5
M: Raitioliikennemuseo, Töölönkatu 51
R: Senaatintorin empire, Yliopisto, -kirjasto, Valtioneuvosto, C.L. Engel
R: Eduskuntatalo 1931 J.S. Sir‚n, Mannerheimintie 30
R: Presidentin linna 1814 Pehr Granstedt, Pohjoisesplanadi 1
R: Finlandia-talo 1973 Alvar Aalto
R: Mäntyniemi, presidentin virkaasunto, Raili & Reima Pietilä
P: Keisarinnan kivi 1835 C.L. Engel, Kauppatori
P: Merenneito-suihkulähde 'Havis Amanda' 1908 Ville Vallgren, Kauppatori
P: J.L. Runebergin patsas 1885 W. Runeberg, Esplanadi
P: Aleksanteri II:n patsas 1894 W. Runeberg & J. Takanen, Senaatintori
P: 'Haaksirikkoiset' 1897 Robert Stigell, Tähtitorninmäki
P: Elias Lönnrotin patsas 1902 Emil Wikström, Lönnrotinpuistikko
P: J.V. Snellmanin patsas 1923 Emil Wikström
P: Z. Topeliuksen muistomerkki 'Satu ja totuus' 1932 G. Finne, Esplanadi
P: Aleksis Kiven patsas 1939 W. Aaltonen, Rautatientori
P: Eino Leinon patsas 1953 Lauri Leppänen, Esplanadi
P: C.G. Mannerheimin patsas 1960 Aimo Tukiainen
P: Sibelius-monumentti 1967 Eila Hiltunen
P: 'Kolme seppää' 1932 Felix Nylund
N: Olympiastadion, torni 72 m, Yrjö Lindegren & Toivo Jäntti
E: Korkeasaari, eläintarha 1889
E: Linnanmäki, huvipuisto 1950
E: Kansallisooppera, uusi talo 1993 Hyvämäki-Karhunen-Parkkinen

46. HEINÄVESI

Asukkaita 4 tuhatta (9582 vuonna 1961), EU-kannatus 40,1 % (1994)

Miksi? Kaunis vesireitti, kaksi luostaria

Milloin? Keskiviikkona 6.6.2001

Olimme palaamassa henkilöautolla Ruunaan koskilta. Outokummun jälkeen Heinävesi, siellä Valamon luostari. Ankeat pysäköintialue ja voimalaitos. Asuntola, sekavia rakennuksia. Nurmikoilla pallonpelaajia kesähelteessä. Jäätelökioski ja turistilaumoja. Mustakaapuinen munkki ja harmaa nunnako kulkivat klo 17:50. Kirkko oli avoinna ilta-viiteen, Vesper alkoi siellä klo 18.

Laivaranta oli viehättävä, koska kaunista vastarantaa ei ollut pilannut ihminen. Tarjolla oli paljon risteilymahdollisuuksia. Ajoimme pois huonoa takatietä idästä.

Lintulan naisluostari oli hiljainen ja autio. Olivatkohan kaikki juuri klo 18 vesperissä? Miljöö oli Valamoa yhtenäisempi ja kauniimpi. Puukuja, navetta, viljelyksiä. Yksi nunna näkyi olevan ulkona liikkeellä. Kiersimme aluetta.

Kirkonkylässä näkyi kirkko korkealla.

HEINÄVESI 4 40,1 Per. 1869
K: Puukirkko 1891 Josef Stenbäck, 2000 paikkaa, Suomen 2. suurin puukirkko
K: Alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa' I.E. Kortman
K: Uuden Valamon luostari, hotelli ja vierasmaja
K: Bysanttilaistyylinen kirkko 1977 Ivan Kudrjavzev
K: Vanhan Valamon ikoneja, esineistöä 1700-luvulta
K: Lintulan nunnaluostari, uusi rak. 1966 Vilho Suonmaa
K: Pyhän Kolminaisuuden kirkko 1973 Vilho Suonmaa
M: Kotiseutumuseo, lainajyvästö
M: Varistaival, 5-porttinen sulkukanava 1911-1915, kanavamuseo
P: Sankarimuistomerkki 'Rukous, työ, rauha' V. Jalava
P: Nälkäänkuolleiden 1867-68 muistomerkki 'Tuonenlehto'
P: Kansanrunoilija Olli Kymäläisen hauta
R: Karvion kanava 175 m, Suvasvesi-Kermajärvi
L: Koloveden kansallispuisto 1990
V: Heinäveden kaunis vesireitti, laivat Savonlinna-Kuopio
V: Karvion ja Kerman kosket

45. HEINOLA

Asukkaita 21 tuhatta (11'004 vuonna 1961), EU-kannatus 61,2 % (1994)

Miksi? Sillat, vedet ja lintutarha

Milloin?  1) Torstaina 5.1.1984. 2) Lauantaina 6.6.2015.

1) Ensimmäistä kertaa ajoin opiskelijalipulla linja-autolla 1984. Ehdin Helsingin linja-autoaseman sisäpihan laiturille n:o 8 klo 7:06. "Itä-Hämeen Liikenne". Näytin lippuani (48 mk m/p) ja opiskelijakorttia jo etuovella rahastajarouvalle, joka sanoi: "Joo, sinne istumaan..." Otin paikan 29 oikealta, keskikolon jälkeen toinen rivi. Bussin vasen puoli oli jo täysin varattu. Lähtöaikamme 7:10, olin viimeinen saapuja.

Messuhallilta ja Sturenkadulta tuli lisää matkustajia. Lipuntarkastus alkoi moottoritien auetessa. Mäntsälään poikettiin 4 minuutiksi, joku ehti käydä ulkonakin. Lahdessa päästettiin ensin poistujat, sitten auto asettui laituriin 5, josta uudet sisään. "Unohdin sanoa, että jatkamme klo 9!"

Mustalaiskaunotar maksoi Jyväskylään asti. Riisuttuaan turkin hän makasi punaisen viltin alla. Ulkona yhä pimeähköä. Lueskelin "Suomen tieteen perinteitä" taskukirjana. Muutama uusi matkustaja joutui istumaan aikaisemman viereen.

Bussissa oli kummallinen haju, kahvia ja jotain muuta. En saanut ilmasuihkua toimimaan, istuja edessänikin näperteli omaa nappulaansa monta kertaa. Rahastajasuttura avasi kattoluukun: "Tuleeko kylmyys, jos..." "Ei." Sama kysymys ja vastaus, kun hän sulki luukun.

Heinola 9:40. Ihmisiä jäi kyydistä jo Kaivokadun pysäkille. Linja-autoasemalla vain yksi poistui edelläni. "Pysähdys 5 minuuttia, jatkamme laiturista yksi." Olihan laitureita kuusi. Sekä pari taksia ja puhelinkioski.

Lähdin kävelemään kaakkoon. Pakkasta oli tammikuun viidentenä viisi astetta. Poikkesin portaita puistoon, siellä oli hautausmaa. Eksyin auratuille umpikujille ja aura-auto ajoi ohitseni. Päädyin Siltakadulle, jota pitkin kuljin etelään. Yleisöpuhelimia. Kauppakatu. Kaivokatu. Sillat. Jyränkö, jossa kierros. Mökkejä ja kerrostaloja, koulu tai tarha. "Pätkäkatu" vei pihaan 200 metriä. Kioskissa etsin puhelinnumeroita. Sillat, poikkesin länsipuolelle kuvaamaan Arkki-laivan.

Kuljin Kauppakatua ylös itään, nimi muuttui Tommolankaduksi, 14 B oli rivitalo, apteekkarin. Palaillessa poikkesin Harjupaviljongille, kuva Kymenvirtaan. Jyrängössä oli kännipub ja sen kohdalla tie kapeni talojen välissä. Nousin vesitornille. Aurattu kävelytie loppui, sain tarpoa jalanjäljissä. Laskeuduin lumisia portaita kohti linja-autoasemaa, jatkoin Urheilutietä, poikkesin uimahallilla.

Jäähallin työmaan vieressä etsin puhelinkopista karttaa, joka oli tietenkin revitty pois. Näppäinpuhelin! 30 penniä/minuutti. Maksoin 2 x 50 penniä. Vanha mies vastasi rauhallisesti ja vaimonsa alkoi kiljua: "Annee!" Tytär oli tiskaamassa, kello oli 11:45, olin ollut Heinolassa yksin jo 2 tuntia.

"Tuletko tänne vai tulenko minä sinne, kenties?" kysyi Anne melodisella äänellä. Sovimme tapaamisen linja-autoasemalla klo 12:30. Kävelin ensin Siltakatua vastaan, mutta lähdin lännemmille teille Villenkadulle, laskeuduin kohti koulua, palailin lintuhäkkien kautta asemalle.

Asemarakennuksen edustalla joku tuli ja sanoi "Hei!" nahkatakkiselle "Onnenpäivien" Fonzielle, joka ei reagoinut. Minä olin laitureilla. Kävelimme toisiamme kohti hymyillen. "Pitäisikö kysyä oletteko?"

Hän oli söpö ja kivan kokoinen, 20-vuotias. Välivuosi ennen Tampereen Yliopistoa. Pidin pukeutumistyylistä. Pyöreät lasit sopivat, kaunistivat kasvot suloisiksi ja herkiksi. "Äiti ihmetteli kun vaihdon matalammat korot".

Menimme lintutarhaan katsomaan mustavarista ja korppia. Kävelimme Heinolan torin ohi ja kirjastoon, josta löytyi hieno "Paris Pictures", mutta taloustiede oli vähän vanhentunutta. Molemmat olimme edellissyksynä käyneet Interraililla Pariisissa.

"Mennäänkö meille?" Sinne päin jo käveltiin Rajakatua (ylämäki). Poikettiin kaupassa (Aapeli). Annen eläkeläisisä oli viereisessä postissa, äiti vuorotyössä paperitehtaassa 4 pv/viikko (klo 6-14:30-23) nyt iltavuorossa. Veljeskylä, Kaakontie, rintamamiestalo. Olimme Annen yläkerrassa, katselimme valokuvia, kunnes alas teelle. Isä kertoili kaikenlaista.

"Mennäänkö Marjolle?" Ei ollut kotona 17:40. Kävelimme kaupungilla ja Marjo sattui vastaan. "Kumpikin tuntee toisensa!" Anne saatteli minut bussille klo 18:25, mutta saatoinkin hänet elokuvateatterille (Garpin maailma, 19 mk, klo 19), jonne hän jäi odottelemaan - Marjoa. Minä kiertelin vielä itsekseni Rantapuistoa. Vähitellen aloin kyllästyä. Mutta Papukaijatalossa oli ääntä! Ja kartta seinällä! Kiersin vielä lammen.

Itä-Hämeen Liikenteen auto uudelleen, klo 19:40. Takanani penkissä jupistiin hiljaisia kirouksia. Lippua ei saanut itse irrottaa kuitista, olin oikeassa. Oli pimeää. Luin ja lepäilin, olin onnellinen päivästäni! Helsinkiin saavuttiin klo 22. Heinolassa kulutin perillä tasan 10 tuntia, josta Annen kanssa 6 tuntia.


***
2) Toinen matka, 31 vuotta myöhemmin, kesäkuussa 2015:
*
Rautatiesilta Heinolaan ylittää Jyrängönvirran korkeammalta kuin maantiesillat. Jos vain viitsii nousta harjunrinteen Harjupaviljongin korkeudelle, voi sillan puisilla lankulla myös kävellä radan vieressä virran yli ja ottaa vaikka valokuvia Ruotsalaisen järvenlahden suihkulähteestä.
*
Lauantaina 6. kesäkuuta 2015 klo 10:35 sillan pohjoispäässä odotti kolmisen kameramiestä ja kolmisen muuta katsojaa harvinaisen höyryjunan saapumista matkustajineen Lahdesta. Rautatieasemalla oli vastaanottajia jo paljon enemmän, moni tutkiskellen myös aseman puistikon ITE-taidenäyttelyä. Jo Heinolan kauppatorilla olin kuullut perhekeskusteluja: "Lapset, mennäänkö ensin katsomaan junaa vai ostetaanko jäätelöt?" "Junaa!" "Jäätelöt!" kinastelivat pienet erimielisinä.
*
Olin ajanut aamulla Helsingistä Heinolaan 5 euroa maksaneella Onnibus-vuorolla klo 8:30-10:10. Onnibus pysähtyi Heinolan keskustan Kaivokadulle viideksi minuutiksi, kun kuljettaja vaihtui, kuten tapahtui myös paluuvuorolla Helsinkiin klo 17:30-19:05. Paluulippunikin maksoi 5 euroa, kun Internetistä etukäteen ostin, mutta varausmaksu 1 euro nosti menopaluun yht. 11 euroon. Vuonna 1984 maksoin 50 prosentin opiskelija-alennuksella menopaluusta 48 markkaa (8-10 euroa).
*
Heinola on kaunis kesäkaupunki, monin paikoin keskustan pääkatujen varsillakin on säilynyt komeita empiretyylisiä puutaloja autonomian ajalta 1800-luvulta. Kauppakadulla idästä länteen sijaitsivat puutaloissa Historiallinen museo, Taidemuseo (Marita Liulian näyttely avautui), ja lääninkivalteri Aschanin talon museo, mutta ne eivät ole mukana Museoliiton Museokortissa.
*
Myös elokuvateatteri Elon komea fasadi kohti pohjoista tuli vastaani Kauppakadulla. Alakerta lasi-ikkunaseinää lämpiöön. Yläkerrassa musta umpiseinä, 180-paikkaisen katsomon takaosa varmaankin. Poikkesin sivukadulta Elon sisäpihalla, jota kohti katto laskeutuu, etelään. Kaksi poistumisovea nähtävästi valkokankaan molemmilta puolilta. Jylhää funktionaalista elokuvateatteriarkkitehtuuria.
*
Kävin välillä höyryjunalla Lahdessa (Kuntabongari 501.)
*
Iltapäivällä klo 15-17:30, kuljettuani rautatieaseman viereisen linja-autoaseman ja lintutarhan läpi, lähdin tavoittelemaan pohjoisesta entisen Heinolan maalaiskunnan kirkonkylää. Urheilutie ohitti kisailijoiden kentän. Tie 140 kulki Siltakadun nimellä Jyrängön siltojen jälkeen edelleen pohjoiseen, hidasteinaan muutama liikenneympyrä. "Keskusta 1,5 km, Kirkonkylä 4,5 km".
*
Kaakontielle poikkesin katsomaan komeaa rintamamiestaloa, jossa vierailin 31 vuotta sitten, käydessäni Heinolassa ensikertaa tammikuussa 1984 (Kuntabongari 45. Heinola). Eri nimet nyt postilaatikossa. Olin vasta yrittänyt etsiä Anne-Marin osoitetietoja 22 vuoden kuulumattomuuden jälkeen, ja järkyttävästi löytänyt nimen Internetistä vain - elokuun 2007 Alibi-lehden ja Murha.infon kadonneiden henkilöiden listalta! Kadonnut 28.1.2007 matka-aikeissa Heinolasta Lahteen! Kuolinilmoitus julkaistu Itä-Hämeessä 1.11.2008.
*
Siltakatu muuttui Kirkonkyläntieksi. Kävelytie seurasi lännen puolella, välillä poiketen etäämmäs. Idästä raikui kuuluttajan selostus motocross-radalta. Tienviitta itään: "Kirkonkylä", käännyin sinne, ajotielle ilman jalkakäytävää. Vanhatien risteys, Nikin kioski mainosti jo etukäteen. Jatkoin Vanhatietä pohjoiseen K-kaupan näkymiseen asti, ohi komeiden omakotitalojen, ruohonleikkaajien ja kunnallisten rivitalojen, mutten löytänyt mitään kohokohtaa, kuten kirkonkylän kirkkoa. Täytyi kääntyä jo takaisin, etten myöhästyisi bussista. Huomasin kävelytien alikulkuineen 140-tien länsipuolelle, "Keskustaan 5,2 km". Sadepisaroita.
*
Heinolan keskustassa kuljeksin vielä ristiin-rastiin, iso S-Market, komea moderni kaupungintalo valtuustosalin päätyineen, poliisitalo, Itä-Häme -sanomalehden entinen talo, kauniita vanhoja puutaloja. Kauppatorin olin nähnyt vilkkaana aamupäivällä. Heinolan lauantai-ilta tuntui hiljaiselta. Poikkesin vielä katsomassa keltaisen 8-sakaraisen puukirkon (1811).
*
Kaivokadun katetulla bussipysäkillä odotteli sadepisaroilta suojassa jo 7 naista. Joku raportoi kännykkään Liulian näyttelyn avajaisista. Vahvasti humaltunut iäkäs nainen kävelysauvoineen istui penkillä ja lauloi ja huusi ja möykkäsi. Hän ei noussut Onnibussin kyytiin, vaikka kysyttiin, ei aikonutkaan. Bussi saattoi olla melkein puolillaan, löysin silti vielä tyhjän rivin, ja Turun Sanomat luettavaksi!





HEINOLA 21 k 61,2 Kaup.1839
K: Puinen 8-kulmainen kirkko 1811 Åkergren
K: Alttaritaulut 'Naulitseminen' 'Ylösnousemus' R.W. Ekman
K: Kellotapuli 1842 C.L. Engel
M: Kaupunginmuseo, vanha raatihuone 1872 A.F. Stormbom
M: Lääninkivalteri Aschanin talo 1780- rokokoota, virkamiesmuseo
M: Taidemuseo 1830 Jacob Nygren
M: Harjupaviljonki 1900 Andersin-Jung-Bomansson, näyttelyitä
R: WPK:n talo 1891
R: Reumasäätiön sairaala 1951 M. Välikangas
R: Seminaarirakennukset, kurssikeskus, päärak. 1902 Jac. Ahrenberg
R: Jyrängönvirran rautatiesilta 360 m, korkeus vedestä 18 m
P: Kymenkartanon läänin residenssin (1775-1845) muistolaatta
P: Uuno Kailaan patsas 1949 Essi Renvall, Maaherranpuisto
P: Vapaudenpatsas 1921 Wikström, kauppatori
P: Niilo Helanderin patsas 1966 Viljo Savikurki
P: Sankaripatsas 1952 Armas Tirronen
P: Paimenreliefi 1964 Lähteenkorva
N: Vesitorni 1951 Könönen, Heinolan harju, näköalakahvila
E: Lintutarha 1964, 450 lintua, lintuhoitola
V: Jyrängönkoski, Ruotsalaisen järvi, Konnivesi, Kymenvirta

H: HEINOLAN MLK liitettiin kaupunkiin 1997 (EU-kannatus: 50,1 %)
K: Maaseurakunnan puinen ristikirkko 1755 Arvi Junkkari, paanukatto
K: Alttaritaulu 'Jeesus ristintiellä' sekä lasimaalauksia
K: Kellotapuli 1834 C.L. Engel
M: Lusin kotiseutumuseo
R: Vanha jugend-pappila 1901 Wrede & Gripenberg
R: Vierumäen urheiluopisto, funktional. päärak. 1936 Erik Bryggman
R: Heinolan Tähti 1993 Suomen pisin maantiesilta 924 m
R: Lusin Wanha kartano, Iso-Huovilan tila
P: Runoilija Uuno Kailaan syntymäpaikan muistolaatta, Tuusjärvi
P: Runoilija Uuno Kailaan äidin muistoristi kirkkomaalla
L: Luontoreitti Ilvespolku Vierumäen urheiluopistolle
L: Kalliomuodostuma 'Pirunkirkko' Paistjärvellä
T: Kirkonkylä, Vierumäki, Myllyoja
V: Sulkavankoski kirkonkylässä, Valkjärvi

tiistai 4. toukokuuta 2010

44. HAUSJÄRVI

Asukkaita 8 tuhatta (9016 vuonna 1961), EU-kannatus 46,9 % (1994)

Miksi? Suomen rikkaimman (1918) Alfred Kordelinin Mommilan tila

Milloin? Perjantaina 15.9.2006

Kävelen Kärkölän Järvelästä Hausjärven Hikiälle klo 12-18. Päiväkävelyksi tulee 30 km. Mommilan kartanon kuntien rajalla ohitan muuten huomaamatta, paitsi valtavat satojen hehtaarien peltolakeudet.

Pursijärvellä on aktiivinen kyläyhdistys, ilmoitustauluista ja pylväsilmoituksista päätellen. Ripustetulle arkille on listattu paikallispalvelut: Tauno Peltonen myy polttopuuta, Mari toimittaa voileipäkakut pienempiin juhliin, tarjotaan myös traktoriajoa, on autokorjaamo, kauppa-auto, jäätelöauto sekä Mommilan juna-aikataulu. Maisemana kapea ja jyrkkä järvenranta, tynnyrisauna ja muita mökkejä.

Saavun Oittiin klo 15. Iso kylä, jalkakäytävätkin tehty. Koulun pihalla odottaa 3,5 Ventoniemen bussia, puolikas pikkubussi lähti itään. Kauppoja riittää: Valintatalo, K-Extra, S-Market, ostan Ingmanin suklaatuutin 0,39 eurolla. Pohjoisempana on Matkahuolto, mutta komea kirjasto on suljettu perjantaina koulutuspäivän vuoksi.

Kuljen kylätietä länteen. Valitsisinko pikkutien vai 54-tien (joka on jo ruuhkainen)? Jalkakäytävätieni onkin entinen asvalttiajotie, tien nykylinjausta syrjempänä, kasvillisuus on levinnyt sen reunoille kävelyväylää kaventamaan. Tie Tolpon kirkolle (vuodelta 1789). Kaunis liikenneympyrä.

"Hikiä 4 km" -viitan näen klo 17. Ohitan mahtavan opistotalon. Hikiällä Tarmo-kauppa (liian kalliita minulle), viereinen kirjasto on suljettu sekin koulutuspäivän vuoksi! Kirkolla on aidattu hautausmaametsä. Kello on 18. Loppuaikaa riittää kulutettavaksi radan ylittävällä sillalla. Neljä tyttöä metelöi asemalla.

Yksi sotapoika tulee lisäkseni junalaiturille n:o 1 ja junaan klo 18:38. Naiskonduktööri hiipii huomaamattani ohitseni etummaisessa osastossa, kunnes kääntyy paluumatkalle. "Oitista?" hän kysyy. "Eikun tästä, Hikiältä!" Maksan 6,40 euroa CDEF-vyöhykkeiden lipusta Keravalle asti (tai siis Korsoon).

HAUSJÄRVI 8 46,9 Per. 1611/1868
K: Puukirkko 1789 Martti Tolpo
K: Alttaritaulu 'Jeesuksen ylösnousemus' R.W. Ekman
K: Pietarin radan rakentajien hautausmaa, Syvänoja, Oitti
K: Siunauskappeli 1954 Nordenswan
M: Kotiseutumuseo, rak. 1853
R: Lähetyskoulu Ryttylässä, erikoinen rakennusryhmä
R: Eskon koulu Erkylässä, Suomen vanhin kansakoulu, per. 1857 J.R. Munck
P: Sankaripatsas
P: Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki, Hutri
P: Alfred Kordelinin patsas Mommilassa
P: Olympiavoittaja Elmer Niklanderin muistomerkki Rutajärvellä
P: Turkhaudan markkinoiden muistomerkki
L: Valkjärvellä kunnan virkistysalue
L: Haukankallio, kirkonkylä
L: Hikiän Pirunpelto
L: Erkylän lukko, Salpausselän harjun jyrkkäreunainen umpilaskeuma
L: Nummen, Pässin, Karhin, Kupparlammen ja Liinalammen lukot
T: Oitti, Ryttylä, Hikiä
V: Puujoki, melontaa

43. HAUKIVUORI

Asukkaita 2 tuhatta (5155 vuonna 1961), EU-kannatus 40,6 % (1994)
(Haukivuori on liittynyt Mikkeliin 1.1.2007 alkaen)

Miksi? Harju?

Milloin? tiistaina 22.9.2020

Kirpputoreja ja kierrätyskeskuksia etsien ajoimme Mikkelistä Pieksämäelle. Tie seurasi Savon junarataa.
Puolivälissä matkaa oli Haukivuoren asemakylä (taajama). (Kirkonkylään olisi täytynyt ajaa erikseen sivutie länteen.)
Käännyimme kylätielle, jonka varrella K- ja S-kaupat ym. liikeitä. Hyvän ja huonomman kuntoisia pientaloja.
Poikkesimme kirjastoon, olimme ainoat asiakkaat, yksi virkailija. Melko runsas hyllykkö kirjaston poistokirjoja.
Myyntitarjous: 10 kirjaa 1 eurolla. Valitsimme kahteen pekkaan kokonaisen kymmenikön kiinnostavia kirjoja.

HAUKIVUORI 2 40,6 Per. 1873
K: Tiilikirkko 1951 Veikko Larkas
K: Alttaritaulu Veikko Vionoja
M: Kotiseutumuseo, kirkonkylä
M: Martin Galleria, Saksalanharju
L: Saksalanharju, asemalta 3 km Mikkeliin päin
T: Hallinnollinen keskus aseman luona
V: Kyyvesi, Kapustasalmi
.
.

42. HAUKIPUDAS

Asukkaita 15 tuhatta (14'322 vuonna 1961), EU-kannatus 49,8 % (1994)

Miksi? Toppeliuksen kirkkomaalauksia?

Milloin? Vielä käymättä!

Haukipudas uutisissa: 9.8.2000 juna törmäsi tasoristeyksessä autoon, jolloin 2 ihmistä kuoli.
19.11.1998 paloi Nokian komponenttitehdas aiheuttaen kymmenien miljoonien markkojen vahingot.

HAUKIPUDAS 15 49,8 Per. 1866
K: Puinen ristikirkko 1762 Suonperä, Kiiminkijoen rannalla
K: Kirkossa 30 kuvaryhmää Mikael Toppeliuksen maalauksia
K: Kellotapuli 1751, Vaivaisukko 1850- Juho Vahtola
M: Kotiseutumuseo lainajyvämakasiinissa
M: Koulumuseo, Pohjois-Kellon koulu
R: Halosenniemen kyläraitti, yhtenäinen rakennustyyli sahan luona
R: Kalasatama Kellon Kiviniemessä
N: Runtelin harjun merinäköalapaikka
V: Kiiminkijoki
H: Emäpitäjä: Ii

41. HAUHO

Asukkaita 4 tuhatta (5931 vuonna 1961), EU-kannatus 47,5 % (1994)
(Hauho on yhdistynyt Hämeenlinnaan 1.1.2009 alkaen)

Miksi? Keskiaikainen kirkko

Milloin? Lauantaina 21.8.1999

Henkilöautolla Tuuloksesta matkalla Renkoon, pysähdyspaikkana Hauho. Sekavan kylän keskellä kirkko, jonne pikkuteitä talojen välistä. Teemme kävelykierroksen kirkon ympäri. Sitten kierrämme autolla pohjoisesta vastapäivään järven, Hauhonselän, ajamalla Alvettulan kautta 57-tielle (Hämeenlinna - Pälkäne)

HAUHO 4 47,5 Per. 1868
K: P. Johanneksen keskiaikainen kirkko 1470
K: Alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa' 1880- Juho Forssell
K: Uusgoottilainen tiilinen kellotapuli 1864 August Boman
M: Esinemuseo jyvämakasiinissa, kirkonkylä
M: Ulkomuseo, hämäläispirtti, tuulimylly, savusauna, riihi, kk.
M: Vihavuoden myllymuseo, Vihakoski
R: Kirkonkylän vanha raitti
R: Alvettulan vanha silta, tiemuseo
P: Piispa Martti Skytten patsas, kirkonkylä
L: Hyypiön linnavuori, 6 km kirkolta koilliseen
L: Teponlinna, linnavuori Lautsian Vähäjärven päässä
L: Uhrikivet mm. Junnilan talon luona Tuittulassa
E: Kunnassa 'Weberin piste', johon suomalaisilla keskimäärin lyhin matka
V: Hauhonselkä

maanantai 3. toukokuuta 2010

40. HATTULA

Asukkaita 9 tuhatta (6899 vuonna 1961), EU-kannatus 58,4 % (1994)

Miksi? Kuuluisa keskiaikainen tiilikirkko

Milloin? Torstaina 5.8.1999

Käytyäni Visavuoressa ajan Paunun bussilla Uittamon tienhaarasta 25 km Parolan liittymään klo 15:40 - 15:55. Iittalan välipysäkiltä olisi 4 tulijaa, mutta kuski hätistää heidät perässä tulevaan autoon, tämä auto ajaa vain Hämeenlinnaan asti ja matkustajia onkin lisäkseni vain yksi nainen.

Liittymästä kävelen Hattulan uudelle kirkolle klo 17:ään mennessä. Silta vie yli kanavan. Jätän romppumainoksen kylätoimikunnan ilmoitustaululle. Kirkon luona on autoja ja penkillä istuu tyttöjä.

Kävelen etelään vanhalle kirkolle klo 17:30 mennessä. Se olisi ollut auki klo 17 asti, pääsymaksu 15 mk. Ukkonen ja sadekuurot koettelevat, mutta kävelen Hämeenlinnaan klo 19:20 mennessä, hyvää kävelytietä ja pikkuteitä pitkin. Jatkan Vanajan kirkolle klo 20 mennessä ja ehdin Paunun linja-autoon Hämeenlinnasta Helsinkiin klo 21:10 - 22:45

HATTULA 9 58,4 Per. 1868
K: Pyhän Ristin goottilainen keskiaik. tiilikirkko 1350/1450
K: Kirkossa 190 kalkkimaalausta 1510-
K: Puuveistoksia triumfikrusifiksi ja 'Hattulan madonna'
K: Kellotapuli, alaosa harmaakivinen, yläosa 1813 A.W. Arppe
K: Uusi tiilikirkko 1857 E.B. Lohrmann, uusklassismista uusgotiikkaan
K: Alttaritaulut (3) R.W. Ekman
K: Tyrvännön puukirkko 1803 Matti Åkerblom (pieni kirkkomuseo)
K: Alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa' 1852 E. Boije
M: Simolan sauhupirtti, hämäläinen talonpoikaistalo, kirkolla
M: Mehiläisenhoitomuseo viljamakasiinissa kirkolla
M: Parolan panssarimuseo
M: Tyrvännön kotiseutumuseo
M: Jaakko Juteinin syntymäkoti, Salimäki
M: Lepaan puutarhaoppilaitokset, puutarhamuseo
P: Parolan leijona 1868 A. Fornander, Parolannummi
P: Suomenkielen oikeuksien 100-v.-juhlien muistokivi 1963 A. Tukiainen
P: Panssarimuistomerkki 1959 M. & W. Aaltonen
P: Jaakko Juteinin patsas 1971 Raimo Heino, kunnanviraston piha
P: Pellervolaisen osuustoiminnan muistokivi 1959
L: Tenholan linnavuori
L: Naisniityn pylväskatajikko
L: Hattelmalan harjujono
V: Vanajavesi

39. HARTOLA

Asukkaita 4 tuhatta (6583 vuonna 1961), EU-kannatus 38,2 % (1994)

Miksi? Tainionvirta

Milloin? Keskiviikkona 23.7.2014. Aiemmin tiistaina 12.6.2007
**
Saavun vain yhden (1,00) euron maksaneella Onnibussin tarjouslipullani Oulusta Hartolaan aamulla klo 6:40. Päästäkseni ulos täydehköstä bussista pitää herättää pariskunta, joka nukkuu kumpikin omalta puoleltaan poikittain keskikäytävän yli, neljä jalkaansa yhtenä kimppuna. Jotkut muut ovat harpponeet koipien yli mennessään vessaan, mutta minulla on kantamuskin.
*
Onnibussin pysäkki on valtatien Nelostien laidassa suunnilleen Jari-Pekan huoltamon kohdalla, jonka pihassa on Hartolan Matkahuolto. Pysäkin pohjoispuolella on Kustaantien alikulku, muttei liikenne aamulla estä tietä ylittämästäkään. Minulla on aikaa 12 tuntia, sillä 4 euroa maksava Onnibus Helsinkiin lähtee 18:40. Edellinen vuoro 14:40 oli loppuunmyyty.
*
Hartolan keskusta on metsävyöhykkeen takana, 1 km itään. Jo puolivälissä tulee vastaan Kuninkaantie, kunnantalo ja kirjasto (auki ti 15-19). Pääkatu etelästä pohjoiseen on Keskustie, jonka varrella on melkein kaikki, harmaalohkareinen graniittikirkko (auki 11-18, käyn klo 16), S-Market, Osuuspankki, R-kioski, muita liikkeitä ja ammatinharjoittajia.
*
Neljän kilometrin päässä idässä olisi Jääsjärvi ja venesatama, mutta tuntuvat liian kaukaisilta. Kaksi kilometriä etelään on joki, Tainionvirta, jonne vie juuri Keskustie.
*
Poikkean Keskustieltä yläkoulun jälkeen itään Kaikulantielle, joka veisi Itä-Hämeen opistolle ja Linna-hotellille asti, mutta jään jo pienelle "Golfkentän uimarannalle" joen varteen. Pohjoisessa on golfkenttä ja lännessä vanhan kirkon kivijalka. Entinen puukirkko siirrettiin 1928 talkoilla Pertunmaalle.
*
Jalankulkuun sopivan hiljaisen Koskipääntien ja Keskustien kulmassa on Itä-Hämeen museo sekä kirjailija Maila Talvion Salonki. Pellon keskellä perinnemiljöötä mainostaa vanha punainen puinen tuulimylly.
*
Keskustie päättyy Nelostiehen Tainionvirran sillan huoltoaseman luona, jonka rantaan on kunnostettu kahvilan lepokeidas. Aikaisemmin erkanee kuitenkin Iisulantie vanhalle puusillalle, jonka kaiteisiin on lisätty lepopenkit. Joki mutkittelee metsässä hieman synkän näköisenä.
*
Niementie vie urheilukentälle, uimalaiturille (hyppytorni, josta hyppääminen kielletty, vedensyvyys 4 metriä), ja luontopolulle ("esittelee aivan tavallista luontoa" ei ole houkutteleva mainos). Rehevän lehvästön sisään kätkeytyy punainen tienviitta, jota en huomaa kuin vasta kolmannen kerran ohi kulkiessani: vasemmalle "museosilta", oikealle "riippusilta".
*
Parhaiten Niementie viekin kapealle kävelijöiden riippusillalle, jota pitkin pääsee (takaisin) Itä-Hämeen museon viereen! "Mopolla ajo kielletty! Jalankulkuväli vähintään 5 metriä! Kiikuttaminen kielletty!" käskevät sillanpään liikennemerkin lisäkilvet. Venäjää puhuva perhe (vain pikkulapsella pelastusliivit) ajaa veneellä sillan alitse joen reunasta, sillä silta roikkuu alimpana joen keskellä.
*
Palatessani riippusiltaa pitkin takaisin etelään yritän laskea askeleitani, saisinko joen leveydeksi vaikkapa 50 metriä. Silta alkaa täristä oudon voimakkaasti, ovatko liian säännölliset askeleeni aiheuttaneet resonanssin? Ei, vaan paikallinen keskikehonrakentaja, kesähelteellä punanahkaisena ilman paitaa, harppoo juuri raskain askelin 5 - 4 - 3 metriä perässäni. Sillan kiikuttaminen tulee koettua ilman omaa syytäni.
*
Palaan kunnan keskustaan, käyn kirpputorilla sekä "Tavarataivaan" osto- ja myyntiliikkeessä, jossa on vanhoja Suomen Kuvalehtiä ja Kotiliesiä 50 vuoden takaa sekä Nuorten Toivekirjastoa 1950-luvulta, pari euroa kappale, ei silti jotakin juuri minulle. Piipahtava asiakas pohtii pienen kunnan hiipuvia ostosmahdollisuuksia, "pitääkö Sysmään asti mennä?"
"Jari-Pekalla voi vielä olla, kaikkialta jo kysynyt."
*
Huomaan ainoan päivittäiskaupan S-Marketin vieressä tyhjäksi riisutun K-kaupan liiketalon raadon, jäljellä on enää pieni K-kaupan soppi huoltoasemalla Nelostien varressa.
*
Kunnankirjasto on miellyttävä, moderni kulttuurikeidas Hartolassakin. Pienimuotoinen näyttely vanhoja piirroskuvia Roomasta. Asiakkaita käy harvoin, yksi virkailija. Vieras pääsee muodollisuuksitta 15 minuutin tietokoneelle. Miestenhuone on samalla invalidi-wc, ollenkin suurin yhden asiakkaan vessakoppi mitä olen koskaan nähnyt. Anthony Buckeridgen Jennings-sarjaa lähes 50 vuoden takaa ei tunnu enää löytyvän nuortenkirjojen hyllyistä maalaiskunnissakaan, toisin oli vielä kymmenen vuotta sitten.
*
Taksiauto tuo Onnibussin pysäkille Nelostien varteen rouvan ja vakuuttaa, että on oikea paikka! Linja-auto (Jyväskylästä) tulee 18:43 tuskin paria-kolmea minuuttia myöhässä. Kiipeän toiseen kerrokseen, näen kaikki ikkunapaikat varatuiksi, mutta peräpenkin viidestä istuimesta on käytössä vasta 1 + 2, joten istun keskimmäiseksi, on hyvät jalkatilat ja hyvä näkyvyys kautta koko yläkerran. Oikealla kaksi nuorta tyttöä valitsee ja kuuntelee yhdessä kannettavasta musiikkia. Toinen kikattaa jokaiselle toisen kertomalle jutulle. Lahdesta bussi täyttyy edelleen, vaikka joitakuita jää pois. Helsinkiin saavutaan 5 minuuttia myöhässä 21:05.


***
Tiistaina 12.6.2007 tulimme henkilöautolla Joutsasta, matkalla Sysmään. Jäin kirkon luo kävelemään, kun muut ajoivat nelostien varteen "Jari-Pekka"-nimiselle huoltamolle. Kävelin 15 minuuttia huoltamolle ja odottelin 10 minuuttia. Ostin matkalla S-marketista Ingmanin metsämansikkatuutin 0,29 eurolla ja söin sitä 500 metrin kävelymatkalla. Kunnantalo oli reitilläni, kirjasto auki klo 11-18, tietyö menossa. Tie keskustasta Nelostielle oli pölyisen kuiva, vedetön ja tylsä.
**

Tapahtunutta Hartolassa: Kunta julistautui "kuningaskunnaksi" 10.11.1987.

**
HARTOLA 4 38,2 Per. 1784
K: Graniittikirkko 1913 Josef Stenbäck
K: Alttarilasimaalaus "Vapahtaja ristillä", Stenbäck ym; Schiffers
M: Itä-Hämeen museo (Maila Talvio, Uuno Kailas), kirkonkylä
M: Koskipään kartano, näyttelyitä, kirkonkylä
M: Karjalainen kotiseutumuseo
R: Itä-Hämeen kansanopisto, kurssitoimintaa, kirkonkylä
P: Vanhan kirkon 1684 (siirretty 1928 Pertunmaalle) muistomerkki
P: 'Linnunlaulupuu', Suomen suurin pahkateos, Eva Ryynänen, Kunnantalossa
L: Hartolan harju, Rautavesi, Jääsjärvi
V: Jääsjärvi, Tainionvirta, kanoottireitti Päijänteelle, Rautavesi
H: Kustaa Aadolfin pitäjä, perustettu 1784

38. HARJAVALTA

Asukkaita 8 tuhatta (7071 vuonna 1961), EU-kannatus 53,2 % (1994)

Miksi? Teollisuuskaupungin perikuva. Osa Kokemäenjoen nauhakaupunkia.

Milloin? Torstaina 29.7.1999

Vammalasta jatkan junalla mustista kuonakasoista kuuluisaan Harjavaltaan, jossa olen 16.30 - 18:33. Teollisuutta Outokumpu ja Rikkihappo? Kuvaan vanhan puukirkon sekä Pekka Pitkäsen kalanmuotoiseksi suunnitteleman uuden kirkon. Hautausmaa välissä.

Ostan KK-kaupasta mansikkatuutin, Pirkka 1,90 mk, huono, sekä belgialaisen Dr. Pepper -tölkin, 0,33 litraa, 6,90 mk, outo karamellimaku, "nyt tämän kerran... kaupan kylmäkaapista". Istun rantapuistossa, joka on hautausmaan laajennusvara. Ensin katsoin sillalta mahtavan Kokemäenjoen. Cedercreutzin museoon olisi 3 km, en jaksa! Juna vie 18:33 - 21:10 Riihimäelle, jossa on seuraava kirkko kuvattavaksi.

HARJAVALTA 8 k 53,2 Kaup.1977
K: Puinen satulakattoinen pitkäkirkko 1750, rak. uudelleen 1870 A. Chiewitz
K: Alttaritaulu 'Kristus ja polvistuva Magdaleena' 1870 A. Såltin
K: Kalanmuotoinen 'Kaikkien Autuuksien kirkko' 1984 Pekka Pitkänen
M: Emil Cedercreutzin museo, 3 km keskustasta kaakkoon
R: Voimalaitos 1939, putouskorkeus 26,5 m
R: Kirjasto 1988 J. Karjalainen
P: Kyntäjäpatsas, E. Cedercreutz, kaupungintalo
P: Lallin itkukivi Hiirijärvellä
P: Nervanderinkivi Merstolassa
L: Litorinameren rantavallit Hiittenharjulla, polkuja, urheilukeskus
V: Kokemäenjoki

37. HANKO

Asukkaita 10 tuhatta (8178 vuonna 1961), EU-kannatus 66,0 % (1994)

Miksi? Suomen eteläkärki ja eteläisin kaupunki.

Milloin? Tiistaina 29.5.1973 ja monesti myöhemminkin.

Keskikoulun IV A:n luokkaretkibussi lähti Espoon Iivisniemestä klo 8:05. Luokanvalvoja A. luki tietoja Hangosta: "10'000 asukasta, 55 % ruotsinkielisiä. Muuri voikin toimia tulkkina?" Pysähdyimme tupakkatauolle kauniin järven rannalla, opettaja ei antanut polttaa bussissa. Jytämusa soi koko ajan: Deep Purple, Uriah Heep, Black Sabbath.

Ohitimme sotaharjoituksiin matkaavia panssarivaunuja, jotka oli naamioitu parilla lehvällä. Hangon Itäsatamassa saimme aluksi puoli tuntia omaa aikaa. Valokuvasin katunäkymiä. Joku kersantti marssitti sotilaita pitkin katua: yks, kaks, vasen, vasen...

Klo 12 lähdimme merelle vesibussi Marinalla. Opas kehui hiekkarantoja ja kertoi, että vene on uppoamaton. Hauensuolen kallioluodoilla oli nimikaiverruksia monelta vuosisadalta, myös presidentti Kekkosen, sekä lisäksi hautovia lintuja ja käärme. Paluumatkalla näimme saarilinnoitusten raunioita.

Yhdeltä pääsimme 2,5 tunniksi kiertelemään vapaasti kaupunkia (kiistelyn jälkeen). Kävelin kohti keskustaa. Näin pienen linjuriaseman, jonka kohdalla Korsmaninkatu kääntyi oikealle ja edessä oli rautatie, mutkan jälkeen oli silta radan yli. Sillan kupeessa oli moderni liiketalo, jossa mm. Grilli, jonne jotkut menivät.

Sillan toisessa päässä oli rautatieasema. Jatkettuani edelleen pohjoiseen tulin liikenteeseen nähden mahdottoman leveälle bulevardille, jonka jalkakäytävät ja pyörätiet oli erotettu ruohokaistaleilla ajotiestä. Talot olivat lähinnä puuomakotitaloja, alkupäässä tosin KOP:n pilareilla seisova kerrostalo. Kioskin ikkunat olivat täynnä ruotsinkielisiä taskukirjoja.

Kävelin Juvikinkadulle asti, mutta en lähtenyt etsimään Lauri Peltosen postimerkkiliikettä sen toisesta päästä. Ohitin Kekkosen konepajan ja kävin juna-asemalla. Vuorikadulla oli pari levykauppaa, mutta valikoimat: Voi, voi! Söin eväsvoileipiä kalliometsikössä vesitornin ja kirkon lähistöllä. Puistossa oli sorsalampi ja laituri, jolla söin banaanin. Aika alkoi täyttyä, bussissa oli jo monia, mutta istuin vielä sen luona ulkona kalliolla.

Paluumatkalla arvottiin luokanvalvojan loppurahoilla ostamat jäätelöt ja Tosca-karkkipussit. A ja H ajattelivat kumpikin jotakin lukua, jotka laskettiin yhteen. Arpaonni suosi puolivälissä bussia istuneita, numeroni oli 18 ja voitin kolme kertaa, vierustoverini neljästi, jotkut eivät mitään. Ehdotin, että kaverini antaisi sulavan 5. jäätelönsä "Kieli-Muurille", joka ei ollut voittanut mitään, mutta hän heitti mieluummin roskiin.

Poikkesimme Raaseporin linnassa, odotuksiani komeammassa, jonne lastenlippu maksoi 50penniä kioskissa, mutta turhaan, koska kukaan ei tarkastanut lippuja. Iivisniemeen palasimme jo 19:30.

HANKO 10 k 66,0 Kaup.1874 (r. Hangö)
K: Uusgoottilainen kirkko 1892 Jac. Ahrenberg, uudistettu 1973
K: Puinen ortodoksikirkko 1896, Täktomintie
K: Ortodoksikirkon tornien ikonimosaiikit Ina Colliander
K: Goottilais- ja barokkityylinen Täcktomin kappeli 1920
M: Hangon linnoituksen rauniot 3 saarella sataman edustalla
M: Linnoitusmuseo, Itäsatamassa
M: Kaupungintalon ja kirjaston Galleriat
M: Ruotsalaisten muistokorsu 1981 ja Rintamamuseo Täcktomissa
R: Gustavsvärnin linnoituksen rauniot
R: Casino, kesäravintola
R: Vanhat pitsihuvilat, mm. Appelgrenintie 2,4,5,7,8,9
R: Neljän tuulen tupa, kesäkahvila, ent. om. C.G.E. Mannerheim
R: Kudeneuleen tehdas 1955 Viljo Revell, Lähteentie 13
P: New York -veistos, Arvi Tynys, Kudeneuleen tehtaan edessä
P: Siirtolaisten muistomerkki 1963 M. Oittinen, Hotel Regatan ed.
P: Vapaudenpatsas, Saksalaisten maihinnousu 3.4.1918, Bulevardi
P: Venäläisten sotamuistomerkki 1960 Täcktomissa
L: Tulliniemen kärjen luonnonsuojelualue
L: Hauensuoli, kallioon hakattu Saariston vieraskirja alk. 1400-
L: Hiidenkirnut, Puistovuorella ja Kappelisataman lähikalliossa
L: Högholmenin luonnonsuojelualue, Täktomintie
L: Tvärminnen luontopolku
N: vesitorni 50 m, hissi, kiikari
E: Suomen eteläkärki
E: Hangon Regatta

36. HANKASALMI

Asukkaita 5 tuhatta (9363 vuonna 1961), EU-kannatus 33,8 % (1994)

Miksi? Museokylä (ulkomuseo)

Milloin?  Tiistaina 29.8.2017

Onnibussi seisahtuu Hankasalmella vain "Jari-Pekka"-nimisen Neste-huoltamon pikavuoropysäkillä (11 km kirkonkylästä kaakkoon), jossa valtatieltä 9 (Jyväskylä-Kuopio) eroaa valtatie 23 itään kohti Pieksämäkeä.
.
Matkalippuni internetistä (hyvissä ajoin) maksoivat:
Helsinki-Jyväskylä 7 euroa klo 7-10:30,
Jyväskylä-Hankasalmi 1 euro klo 10:45-11:25,
Hankasalmi-Jkl 3 euroa klo 19:30-20:20 ja
Jyväskylä-Helsinki 7 euroa klo 20:30-24.
.
Kuljettaja kuulutti kaikki pysäkit, mutta Laukaan Lievestuoreelle ei jäänyt Liisakaan, vaikka tien varressa kohosivat hauskasti Nokkakiven huvipuiston vuoristorata ja maailmanpyörä.
.
Olin ainoa bussista poistuja Hankasalmella. Laskeuduin ruohoon tallatun polun kaidalta pysäkiltä "Jari-Pekan 24h" pihaan katsomaan vanhojen traktorien kokoelmaa, suihkulähdelammikkoa, kotaa, huvimajaa ja isoa rekka-autojen yöpymiskenttää. Ajo pihaan tapahtui Pieksämäen tieltä ja kyllä rekkoja risteyksessä pyörähtelikin. Talossa on Kotipizza ja kauppa. (Toinen Jari-Pekan huoltamo on Hartolassa).
.
Lähdin kävelemään 6412-tietä länteen. Liikenne oli miellyttävän rauhallista. Laskin 10 minuutin ajalta kaikki minut ohittaneet autot: 7 länteen ja 3 itään. Ensimmäiset polkupyöräilijät ja kävelijät näin vasta parin tunnin kuluttua kirkonkylässä.
.
En poikennut ensimmäiselle sivutielle pohjoiseen, Telppääntielle, vaan vasta toiselle, Raatisentielle, käveltyäni ensin 2,5 km 6412-tietä. Edellistä hiljaisempi oli Raatisentie synkässä korvessa, sylissään pari pientä peltoläikkää. Kaksi isoa lintua rääkyi pellolta. Yksi auto ohitti ja koira haukkui minut pihalta. Muutama talo vasta 1,5 km:n kävelymatkani päässä, missä Kivikankaantie lähti länteen, ilman autoja, johdattaen minut 2 km:n matkan Hankamäentielle.
.
Hankamäentie kulkee suoraan etelästä pohjoiseen 4 km, mutta minulle siitä oli jäljellä enää puolet. (Sivutie erosi itään pieneläinten hautausmaalle ja Suopellolle.) Haukkuvan koiratarhan jälkeen tulin peltoaukealle, josta kapeampi tie olisi jatkunut maatalon pihan läpi pohjoiseen, kai Hankamäen radiomastolle, ehkä näköalapaikalle ja luontopoluille.
.
Hankamäentie kääntyi 90 astetta länteen laskeutuakseen viivasuorana mäkeä alas 1,5 km kohti näkyviin tulevaa Hankasalmen kirkon tornia! Peltoa rinteessä, sitten pitkiä puita tien vieressä. Korkealle mäelle saattoi päilyä iso järvikin, Kuhankavesi kirkon takaa. Liikennevalo välkkyi keltaista kaukana, mutta se olikin tietä päällystävän työkoneen varoitusvalo.
.
Hankasalmen keskustassa ylitin Keskustien ja nousin rinteen ylös suuren puisen kirkon tykö. Vieressä avautui aukio, jonka toisella puolella risuaidan erottama kymmenkunnan rakennuksen ulkomuseo (jonne pääsymaksu 3 euroa). Koulutie vei koulukeskukselle, jossa oppilaita alakoulusta lukioon asti, ja monitoimitalolle, joka aiottiin remontoida, Hankasalmen Sanomien etusivun pääuutisen mukaan.
.
Laskeuduin jyrkän, kohti isoa Kuhankavettä syöksyvän rinteen. Alhaalla oli kahden aallonmurtajaniemen suojaama venevalkama, eteläpuolellaan uimaranta ja pohjoisessa leirintäalue. Kävelin pitemmän niemen päähän, johon oli sijoitettu penkki istuttavaksi, mutta tuuli piiskasi sadetta järveltä ja karkotti minut.
.
Kävelin Keskustietä pohjoiseen. Kirkkopuistossa aiottiin seinämainoksen mukaan korvata seurakunnan kirpputorin käyttämä rappeutunut puutalo hissillisellä 4-kerrostalolla, Tien itäpuolella vuorottelivat K-Rauta, S-market, K-market, Osuuspankki ja Linja-autoasema, jonka pihalla odotteli lähtöään kaksi bussia, Savonlinjan ja Jyväskylän Liikenteen.
.
Pikkutie linja-autoaseman ohi koilliseen osoittautui umpikujaksi. Putosin varomattomasti 10 cm syvään tien kuoppaan. Pohjoiseen saattoi näköjään kulkea vain pitkin Keskustietä, jonka laidan pysäkillä näin odottavan jo kolmannenkin erilaisen paikallisbussin. Olin katsonut internetin aikatauluista, ettei pohjoisesta naapurikunnasta Konnevedeltä ollut bussiyhteyttä Hankasalmelle kuin Jyväskylän kautta kiertäen.
.
Mistä lienee annettu kunnalle nimi Hankasalmi? Tulin sillalle ja katselin hämyistä joenpätkää tai kapeaa salmea, joka yhdisti toisiinsa koillisen pienen Hankaveden ja lounaisen isomman Kuhankaveden.
.
Ajoittainen pieni sade kiusasi harmaata elokuista kesäpäivää. Huomasin tienviitan kunnan pääkirjastolle, joka oli auki klo 17:ään, ja menin sisälle kuivumaan, lukemaan sanomalehtiä.
.
"Maaseudun Tulevaisuus" kertoi matkatoimston järjestämistä sokkoretkistä, jolloin asiakas ei tiedä etukäteen, minne bussi vie. Isossa broadsheet-sanomalehdessä oli reilusti 8 sarjakuvaa, muttei kovin hyviä. Jossakin Pieksämäen tai muussa pikkulehdessä yli puolet sivuista käsitteli paikallista urheilutoimintaa! "Päiwämies" Oulusta keskittyi kirjoittamaan Raamatun asioista, mutta huomioni kiinnittyi moniin työpaikka-ilmoituksiin, joissa haettiin lastenhoitajaa, vanhoillis-lestadiolaistenko dinosaurusten joukosta?
.
Asiakkaita lappasi kirjastossa selvittämässä virkailijan kanssa hauskalla paikallisella murteella vaikkapa lainojensa myöhästymisiä. Koulunuorisoa kertyi omaan nurkkaansa pitämään ääntä ja nauramaan yhä uudelleen raikuvasti, vaikka virkailija kävikin välillä hyssyttelemässä.
.
Kirjaston ilmaisissa poistokirjoissa jaettiin sarjakuvia: Claire Bretecheria, Gene Kurkijärveä, jyväskyläläistä Riitta Uusitaloa, sekä Heikki Paakkasen "Sissi ja siviilipalveluhenkilö".
.
Vaihtelevien hetkittäisten vesikuurojen seassa, välillä sateenvarjon alla, kävelin takaisin "Jari-Pekan" huoltoasemalle. Ensin kirkolta itään ylös Hankamäelle, mutta oikaisten terävän kulman Mutkavierre-tietä etelään vievälle pitkälle Hankamäentielle. Sitten kävelin suoraan 4 kilometriä etelään aina 6412-tielle asti, poikkeamatta enää pienemmille Kivikankaan ja Raatisen teille. Traktori ohitti minut useampaan kertaan ja moottoripyörä kerran. Keskustiellä oli kypäräpäinen polkupyöräilijä maininnut minulle kovasta tuulesta.
.
Hankasalmen kirkonkylä tuntui elävän jylhien metsien ja ehkä järvien eristämänä, ilman vilkasta läpikulkuliikennettä minnekään. Kulkuneuvoja kyllä näkyi busseista henkilöautoihin, jos tarvetta lähteä muualle tulisi.
.
Olin ainoa Onnibussiin nouseva Hankasalmelta, pikavuorojen puiselta pysäkkikatokselta. Kuljettaja oli katsonut laitteeltaan yhden asiakkaan olevan tulossa eikä halunnut nähdä lipun koodia.
.
***
Hankasalmella tapahtunutta:
- 2,8 Richterin maanjäristys torstai-iltana 11.5.2000 klo 18:29.
- Nainen potkaisi karhua kuonoon Hankasalmella 21.5.2006. (Edellisiltana Suomen Lordi voitti Euroviisut.)

HANKASALMI 5 33,8 Per. 1872
K: Puukirkko 1892 Josef Stenbäck (iso, 1700 paikkaa)
M: Museokylä 1700-luvun elämää, suuri savupirtti, kk.
M: Pienmäen talomuseo, alkup. paikoilla 21 rak. 1600-1700, Niemisjärvi
L: Hankamäki, pakanuuden ajan uhripaikka, näköalapaikka, luontopolku
N: Kovalanmäki 201 m, Ohenvuori 224 m
H: Jääskelänmäen pellot raivattu 700 vuotta sitten