309. RANTASALMI

Asukkaita 4 tuhatta (8332 vuonna 1963), EU-kannatus 38,9 % (1994)

Miksi? Linnansaaren kansallispuisto?

Milloin? Sunnuntaina 21.7.2013

Kuopion Liikenteen pikavuoro Helsingistä Ouluun lähti klo 6:30 laiturista 7. Ajoin Varkauteen, jossa vietin aikaa klo 11:55-13:20. Katsoin ensin linja-autoaseman seinältä aikataulut ja hermostuin, kun näkyvissä ei ollut kaipaamaani vuoroa Rantasalmelta klo 16:25-17:10 Savonlinnaan. Myöhemmin selviää, että se tuleekin Pieksämäeltä eikä Varkauden kautta.

Savonlinnaan menevän bussin ovelle kertyy yllättävänkin paljon jonoa. Pari nuorta neitosta on hyvin keveissä pikkuhepenissä, blondilla korkokengät, tummalla ballerinat jalassa. Tatuointi paistaa olkainten alta puolipaljaasta selästä. He nousevat bussiin mutta palaavat välittömästi takaisin ulos. Samoin pari poikaa. Kuljettaja ajaa pois kaikki Mikkeliin menijät.

Joku mummo kysyy kuljettajalta Helsingin bussista? "On myöhässä, tulee varmaan kohta!"

"Savonlinnaanko?" tiukkaa kuljettaja minulta ovella. "Rantasalmelle!" kelpaa, Mikkeli ei.

Bussi odottaa 7 minuuttia yliaikaa klo 13:20-13:27, kunnes toinen linja-auto saapuu (Helsingistä?), jolloin kuljettaja käy tulolaiturilta hakemassa ja opastamassa äidin ja pienen tyttären tähän bussiin. He kiittelevät kovasti. Heitä siis odotettiin, myöhästyvä kuljettaja oli soittanut.

Tienvarsi Rantasalmelle on metsäinen. Harvoin on peltotilkkuja eikä juuri järviäkään näy.

Rantasalmella poiketaan valtatieltä lounaaseen kylätielle, joka kääntyy kaakkoon. Linja-autoasemalla ajetaan kierros rakennuksen ympäri. Kylätie on koillispuolella. Matkahuollon ovi ja aikataulut ovat talon lyhyellä seinällä kaakkoispuolella. Matkustajien odotuspenkki ja bussilaituri ovat talon pitkällä takasivulla lounaispuolella. Päädystä tarjotaan vuokrattavaa liiketilaa.

Kävelen aluksi Kylätietä eteenpäin kaakkoon, minne bussikin jatkaa Savonlinnaa kohti, kunnes Kylätie päättyy kääntyen koilliseen valtatielle ja taajama loppuu. Ihmettelen, ettei järven äärelle pääse, kun se häämöttää vasta kaukana peltosarkojen ja metsän takana. Tällä suunnalla.

Lähden lounaaseen tielle, joka vie ilmeisesti kohti reuna-asutuksia, mutta käännyn oikealle luoteeseen ja sivuutan urheilukentän. Pari paikallista teinityttöä kokeilee ensimmäistä kertaa kunnan hankkimia uusia kuntoiluvälineitä, kentän laidalle ulos sijoitettuja. Jäähallikin on.

Kirkon torni näkyy korkealla puiden yllä, kirkko on mäellä metsän takana. Seurakuntakeskus ja vanhusten palvelutaloja ja terveyskeskus tulevat vastaan. "Ikälä" on yhden talon nimi, vanha mies käy pihalla keinumassa. Mummoilla on rollaattori tai potkukelkka. Ohitan paloaseman. Kunnan keskusta tarkoittaa kunnallisten palveluiden keskittymää, erityisesti vanhuksille.

Kunnantalon virastoihin mennään sisään yhdestä vaatimattomasta kapeasta ovesta, joka on melkein huomaamaton sisänurkassa. Viitta näyttää. Kirjasto sen sijaan leveilee isoin ikkunoin saman talon toisessa siivessä, sisäpihan perällä, ja on auki arkisin 10-19.

Nousen ylös mäen suurelle kirkolle, joka on punatiilinen. Seinillä on suuria, pyöreitä ja monenlaisia ikkunoita, myös taitekatossa kattoikkunoita. Vaikuttaa ulkoa pääteltynä hyvin valoisalta, ja onkin, kun käyn sisällä. Kirkko on auki ja siellä on opas, kertoo ilmoitus ulkona.

Menen sisään tornin alta länsipäädystä, myös pohjoisesta pääsisi. Ensiksi tulen jonkinlaiseen valoisaan, suureen, valkoseinäiseen eteistilaan tai ehkäpä monikäyttöiseen toiminta-aulaan. Hämmästyn tilan uudenaikaisuutta, ulkoa ei voinut päätellä sitä. Mietin minkä ikäinen kirkko voisi olla? Eikö olekaan vanha? Miksei olisi?

Sisäovista päästään peremmälle suureen, hyvin valoisaan kirkkosaliin. Kirkko tuntuu yllättävän pitkältä eteisjatkeineen, jos toki muihinkin suuntiin tilavalta, ja uutuudenhohtavalta. Moderni alttariveistos. Tekstimonisteita jaossa. Opasta tai ketään muutakaan ihmistä ei näy. Kunnes poistuessani, ovesta josta tulinkin, luon jäähyväissilmäyksen saliin ja huomaan hiljaisen olennon ilmestyneen kuin enkelin sakastista alttaripäädyn nurkalle.

Kuljen mäkeä alas, koilliseen, ja päädyn valtatien yli järven rantaan. Täältä alkaa rantapuisto, joka jatkuu pitkälle itään, uimarannalta toiselle uimarannalle ja venelaiturille asti. Varusteina on kaksi uimakoppia kummallakin uimarannalla ja useita puistonpenkkejä (joista kaksi on kaadettu nurin). Jokin penkki on vesirajassa ja pari muuta on ryhmitelty pensaiden rajaamaksi keitaaksi omaan rauhaansa juttelevaa seuruetta varten.

Lännessä on venevalkama pienen salmen suussa. Salmi yhdistää pienen Kosulanlammen Suureen Raudanveteen ja alittaa Varkaudesta Savonlinnaan vievän valtatien (tie 464 vain). Salmen jokimaisema on idyllisempi tien länsipuolella.

Järven länsirannalta ihmettelen idässä rannalla näkyvää valkoista rakennusta. Kävelen sinne, se on Linnansaaren kansallispuiston opastuskeskus Oskari. Muutamat turistit poikkeavat sinne, ainakin saksalainen pariskunta. Vieressä rantapeltotontilla on kotiseutumuseo harmaanruskeine luonnollisine puutaloineen ja tuulimyllyineen, n. 7 rakennusta.

Mainio puinen, ruskea, elämää suurempi Pekka Lipposen patsas ilahduttaa. Joviaali naama, pottunokka, leveä leuka, sympaattiset silmat, vino viivamainen hymy, hieman juntti puku yllä. Sen on veistänyt paikallinen taiteilija Kontturi mm. viereisen yksikerroksisen motellin "Rinssieverstin" tukemana.

Tunnetuin rantasalmelainen on ollut ainakin minun mielestäni Pekka Lipposten ja Kalle-Kustaa Korkkien luoja, jännitysviihteen kirjailija Aarne Haapakoski eli nimimerkki "Outsider". Entäpä mistä kertoo osoite "Yrjö Maunu Sprengtportenin polku"? Paikkakunnan toisesta pojasta? Myös Eliel Saarinen syntyi Rantasalmella.

Rantasalmi tekee oikein miellyttävän kesäpaikkakunnan vaikutelman, mutta pieni ja syrjäinen se toki on, palvelukeskus vanhuksille, vanhainkoti.

Ajoin Pieksämäeltä tulevalla Pohjolan Liikenteen bussilla klo 16:20-17:05 Savonlinnaan. Useita matkustajia saapui ja perheitä lähti, Linja-auto ajoi myös 10 km Rantasalmen juna-asemalle, mutta sieltä ei tullut ketään kyytiin. Matkaa pidentävä mutka voi olla perua junan korvaamisesta, mutta samalla päästiin myös ajamaan enemmän valtatietä 14 (Juva - Savonlinna).

RANTASALMI 4 38,9
K: Tiilikirkko 1904 Josef Stenbäck (paloi 1984, korjattu)
P: Sankarivainajien ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkit
P: Kirjailija Alpo Noposen muistomerkki Myllyrannan leirintäalueella
P: Haapaniemen kartanon kadettikoulun (1779-1819) muistomerkki
P: Parkumäen taistelun 1789 muistomerkki, 15 km kk:sta Savonlinnaan
M: Kotiseutumuseo Myllyrannan leirintäalueella
V: Linnansaaren kansallispuisto Haukiveden saaristossa
V: Haukivesi
H: Rantasalmesta on irrotettu Heinävesi ja Kangaslampi