469. Kuopiosta Vesannolle

Onnibus saapui Kuopioon 15 minuuttia etuajassa klo 04:45, elokuun keskiviikkona 2014. Heinolassa Kaivokadulla klo 01 vaihtunut kuljettaja sytytti valot bussiin Leväsen kohdalla 04:30. Matkustajia laskin Helsingistä lähdettäessä 23:30 ensin kolmisenkymmentä parveilemassa Kiasman luona. 89-paikkainen auto jäi hyvin väljäksi. (Paluumatkalla klo 23:59 - 5:45 matkustaa vielä harvempi, "Tyhjänäkö ajelet", ihmettelee kuljettajalle kollega.)
*
Kuopion linja-autoasemalla tehtiin asfalttitöitä. Asematunnelin keltainen valo oli kutsuva.
*
Kuopion ruutuasemakaava on hyvin selkeä, pääilmansuuntien mukainen. Helppo osata kulkea ilman karttaa, ehkä kartta sentään ennestään muistikuvissa. Kaupungin erikoisuus yllättävän kapeat "rännikadut" (jalankulkijoiden nykyään).
*
Kauppatorille, jota säiliöautot suihkuttivat puhtaaksi klo 05, oli lyhyt matka. Olisiko täällä Suomen rumin arkkitehtuuri? Liiketalot kuin epäsikiöitä. Japanin kaupungeissa voisi olla samanlaista? Vanha kaupungintalo enää on kaunis, kun amputoitua kauppahalliakin kätkee eteen rakennettu akvaario - lasilieriö.
*
Kaupungintalon edessä on selostus turisteille kuudella kielellä: suomeksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi, venäjäksi ja espanjaksi. Mikäs kieli täällä 'loistaa' poissaolollaan?
*
Lähdin kävelemään itään satamaan. Matkan varrelle osuivat sattumalta taidemuseo, historiallinen museo, tuomiokirkko ja kirjastokin häämötti poikkikadulta, mutta Minna Canthin kauppaa en ohittanut.
*
Satamassa, jonka ympäristöoli kaunistettu torein ja puistoin, oli yllättävän paljon laivoja, tusinako. Olivatkohan kaikki autiommat muistikuvani muilta kuin kesäajoilta?
*
Kävelin viistosti luoteeseen kohti linja-autoasemaa. Huomasin Kuopiossakin olevan jonkilaisen Kaupunginojan, kuten Oulussa, tosin pienemmän. Seurailin vehreää ja hyvin kaunista puistonauhaa valkeine kävelysiltoineen. Poikkesin istuvan Minna Canthin patsaalle. Alitin junaradan. Nousin pohjoispuolella harjulle, joka kasvoi luonnonmetsää.
*
Kuopio on viehättävä kaupunki kauniiden, vihantien puistojensa ansiosta. Erityisesti kaikki runsaat rannat ovat puistoina. (Myöhemmin illalla kävelen niitä pitkästi, lounaasta Saaristokadulta kaakkoon Väinölänniemeen, Rönön saarelle, ja koilliseen suuren venesataman lahteen asti.) Puistojen lisäksi pidän jyrkkien rinteiden tarjoamista luonnonmetsistä.
*
Pohjolan Liikenteen linja-auto reitille Karttula - Tervo - Vesanto odotti laiturissa 7 ennen lähtöaikaa 6:30. Olin ainoa matkustaja, kunnes koululaisia alkoi tulla kyytiin Karttulasta ja Tervosta. Ehkä heitä kertyi luokallisen verran, kaikki Vesannon Yhtenäiskoululle ja Lukiolle asti. Tytöt istuivat yleensä bussin etuosaan, samoin tiede- ja tekniikka-aiheiseen keskusteluun kaverin kanssa suuntautuvat pojat, kun taas poikien lössi valui bussin perälle. Kuljettaja oli tummatukkainen nuori nainen aurinkolaseissa.
*
Kuopiossa reitti myötäili junarataa ja moottoritietä lounaaseen, ohi Yliopiston, teknologiatornin ja liikekeskustan, kunnes käännyttiin länteen ja seurailtiin Kallaveden pitkää kapeaa lahtea.
*
Karttulan puolella Pihkainmäki oli ensimmäinen asutuskeskittymä. Paljon pieniä koululaisia tai päiväkotilapsia äiteineen oli liikkeellä, muttei bussiin tullut vielä ketään. Bussi vaihtoi asvaltilta pitkälle Ilopuron hiekkatielle, turhaan. Sitten valtatien yli etelään, jolloin Syvänniemen kirkko putkahti eteen yllättäen ja ohimennen kauniina. Bussille oli oikein kiertopysäkki katoksineen. Pian sen jälkeen alkoi koululaisia tulla kyytiin, yksi, kaksi tai useampi kerrallaan.
*
Valtatiellä taas, tuli viitta lounaaseen: "Karttula 2 km", poikettiin sinne. Kirkkoa en nähnyt, se jäi liian lounaaseen, kun bussi kääntyikin jo luoteeseen ja ajoi pitkää suoraa pääkatua. Olikohan se Kissakuusentie, jonka varrelle tuntui tiiviisti keskittyvän Karttula? "Kirjasto" luki vasemmalla houkutteleva otsikko. Koulu myös tien lounaispuolella. Paljon ihmisiä liikkeellä jo ennen puolta kahdeksaa. Bussi pysähtyi hetkeksi huoltoaseman pihaan kadun varteen.
*
Ajettiin edelleen luoteeseen valtatielle asti, jota länteen ja luoteeseen, kunnes kaarrettiin lounaaseen ja tultiin Tervon kirkonkylään. Korkea silta yli Rasvankijärven. Käännyttiin vasemmalle, vasemmalle, vasemmalle, kiertäen ABC-huoltamon takapihalle, alas kellarintasolle, järvenrantaan. Siellä oli kahvilan terassi ja matkahuollon toimipiste, johon bussi toi rahtitavaraa rullakollisen. Pihassa oli ruuhkaa jäteautoa myöten, jonka kuljettaja kahvilla.
*
Tervosta jatkettiin 25 km ja 25 minuuttia Vesannolle, kiertäen ensin Niiniveden luoteispään kautta. Vesannolla silta vei yli pienen joen, joka laski Kurjenjärvestä Vesantojärveen. Keltaisen puukirkon kohdalta käännyttiin pohjoiseen ja käytiin Vesannon Yhtenäiskoulun ja Lukion portilla kääntymässä. Kaikki koululaiset jättivät bussin ja olin taas ainoa matkustaja.
*
Vesannolla klo 08:15 bussi pysähtyi hetkeksi torille, jossa oli taksiasema ja sadekatos odottajille. Jäin siinä, vaikka huoltoasema ei ollut Teboil, kuten Matkahuolto oli päätepysäkin nimennyt. Se Teboil olikin vasta puoli kilometriä edempänä lännessä, mutta syrjemmässä, jonne bussi jatkoi matkaa tyhjänä, käväisin paikan myöhemmin katsomassa.
*
Heti tien toisella puolella oli kirjasto, joka aukeaa klo 9. Kävelin itään, sillan yli ja hetken kaakkoon, jossa olisi Torpparimuseo. Sillankorvasta alkoi moottorikelkkareitti mm. Karttulaan asti. Leveä, heinittynyt, sateen kastelema polku ja leveä silta yli kapean joen, luonnonmetsää.
*
Kävelin pikkuteitä, Gunnarintietä, Vesantojärven länsirantaa pitkin etelään, jossa oli venelaituri ja uimalaituri, jolta ei saanut hypätä. Sekä turvaköysi että nurinpäin olevan Y:n muotoinen laituri rajasivat sisäänsä pienen hiekkaisen uimarannan. Veneilijöille mainostettiin palveluja, mm. wc, juomavettä, keittokatos. Ylöspäin avoimen betonirenkaan sisällä oli risuja ja vieressä halkoja. Vajan seinään oli kiinnitetty pelastamisohjeita, "rauhoita uhria". Rannalle jyrkästi laskeutuvan Rantatien varrella oli pari palvelutaloa, joista toisen päässä ulkopenkillä istui jo kolme vanhaa miestä juttelemassa keskenään.
*
Poikkesin sisällä keltaisessa puukirkossa. Puiden takia oli vaikea ottaa ulkokuvaa. Kävelin satoja metrejä pohjoiseen (kohti koulua, ohi urheilukentän) nähdäkseni hyvin pienen ortodoksisen rukoushuoneen, keltaisen kivitalon.
*
Vesannon erikoisuusko oli, että useilla pienillä hiekkateillä kiellettiin liikennemerkillä moottoriajoneuvoílla ajo klo 22-06. Niin omakotitalojen "Gunnarinteillä" kuin myös kirkolta rukoushuoneen ohi kouluille vievällä tiellä.
*
Piipahdin kirjastossa, jonka tuulikaapissa oli runsas valikoima asiakkaiden kierrättämiä aikakauslehtiä. Etsin nuortenkirjojen osastolta Buckeridgen Jenningsejä, mutta Blytonin ja Burroughsin väliltä ei löytynyt. Vilkaisin Helsingin Sanomia, kun muita sanomalehtiä en huomannutkaan, olikohan Maaseudun Tulevaisuus. Muitakin asiakkaita kävi, kirjastonhoitaja puhelimessa, pari nettikonetta ja kolmas ovisuussa kirjavalikoiman hakemiselle.
*
Kävin K-kaupassa ostamassa Pirkan suklaisen jäätelötuutin, 60 senttiä. Puhuin mobiilipuhelimessa ja kävelin Teboilille, mutta palasin torin pysäkille. Sadekatoksessa, jonka käyttö kiellettiin muilta kuin bussin tai taksin odottajilta, istui keski-ikäinen mies, joka osti bussilipun 17 eurolla Kuopioon.
*
Linja-auto saapui hieman jälkeen klo 10:20 ja kuljettaja oli sama nuori nainen kuin aamulla klo 6:30 - 8:15. Kukahan sitten oli ajanut edellistä Vesannolta klo 8:20 Kuopioon lähtenyttä bussia? Ostin lipun Tervoon, 6,10 euroa, ja sinne ajettiin 25 minuuttia.
*
Jäin Tervossa ABC-huoltamon takapihalle, kävin korkean autotiesillan alla. Kävelin pikkutietä pohjoiseen, painorajoitettu silta. Talojen 7 ja 9 välissä mainostetaan "avointa pihaa, jossa saa levähtää", kauniin järven rannassa. Siellä istui jo joku. Kirpputorin pihalla myllättiin maata, oliko ovikin auki vain remontin takia. Käväisin Lions-leijonien keräyksellä lahjoittamalla laiturilla, jonka vieressä oli matonpesupaikka (sisämaassa) ja pyykkäreitä ahertamassa.
*
Kun pikkutie päättyi arkisen karuun asfalttitiehen, en jaksa lähteä pohjoiseen 4 km:n päähän Kolun kanavaa katsomaan, vaan palaan samaa pikkutietä keskustaan. Jatkan etelään, ohi koulun, koristeelliselle keltaiselle kivikirkolle, jonka seinässä on vuosiluku 1925. Käyn katsomassa sisältäkin.
*
Heti lähdettyäni kirkosta alkaa sataa ja ukkonen jyrähtelee. Palaan kirkkoon pitämään sadetta, jota kestää ja kestää, 2,5 tuntia. Aina uudelleen ukkonen alkaa jyrähdellä ja laimentunut sade yltyy taas hurjaksi.
*
Sataa vielä kun lähden kävelemään bussipysäkille, ja teillä virtaa vettä siellä missä ei ole suuria lätäköitä, mutta puolen kilometrin kävelyn aikana sade lakkaakin. Bussi on myöhässä, 15-20 minuuttia. Odottelen alhaalla Laituritie 1:n ABC:n rannassa, mutta nousen sieltä pitkät portaat sillalle tähyilemään bussin saapumista ja jään sillan pielen pysäkille.
*
Bussi ajaa klo 15, toisin kuin aamulla, nyt myös Tervossa koululle, jonne asti näen sillan luota. Sitten se käväisee huoltoaseman rannassa, kunnes saapuu pysäkilleni sillan luona. Kolmannen kerran sama nuori nainen kuljettajana.
*
Ostan 12 eurolla lipun Kuopioon asti, kun äskeisen sateen ja tummien pilvien vuoksi minua ei enää houkuta pysähtyä Karttulaan, jossa olin aikonut viettää kolme tuntia klo 15:20 - 18:15, viimeiselle bussille Karttulasta Kuopioon. Katselen Karttulaa vain ikkunasta. Päivällä on koululaisten lisäksi (aamulta tuttuja naamoja ja hiuksia) myös muutama aikuinen matkustaja. Kuopion linja-autoasemalla kuljettaja pyytää "vielä kerran anteeksi myöhässä olemista", (20 minuuttia), mikä lienee siihen johtanut?
*
Suuntaan Kuopiossa rännikatuja, Ajurinkatua, Torin kautta etelään kohti Haapaniemeä. Saastamoisen vanhat haalistuneet punatiiliset tehtaat näkyvät olevan uudessa käytössä "Hermannina". Hermanninranta on myös uusi asuinalue rannan tuntumassa. Ihastelen rantojen puistoisuutta, pidän myös luonnonmetsän säilymisestä laikkuina hukkamailla. Veneitä riittää valtavasti, joko laitureiden aitaporttien takana tai soutuveneinä vedettyinä rantaan useissa paikoissa.
*
Kaukana järven takana siintää korkealta näyttävä silta Saaristokaupunkiin. Niinkö kauas minun täytyy kiertää oikealle länteen? Kuljen ohi Kuopion Energian jännittävästi häkkyrämäisen teollisuuskompleksin. Nousen jostakin rampista Saaristokadulle, sen ensin kävelytunnelissa alitettuani. Katu vie ohi varikkoalueen etelään, kiertäen jonkin korkean harjun, kunnes alkaa silta, ja ikäväkseni myös sade. Uusi bussikatos suojaa hyvin järveltä käyvältä tuulelta, joka pieksää sadetta.
*
Sateen tauottua kävelen ensimmäisen sillan yli ensimmäiseen saareen. Ehkä Saaristotie kokonaisuudessaan sittenkin liian yksitoikkoinen kävelijälle, viiden kilometrin matkalta? Näen tien kiemurtelevan eteenpäin kohti seuraavaa siltaa, mutta palaan kohti keskustaa. Sillalla on kävelijöille myös erkkereitä penkkeineen, nyt märkiä sateesta. Busseja ajaa ohi.
*
Haapaniemen kulmilla näkyy olevan erikoisen iso S-Market, jossa on jopa vaateosasto. Sama juttu kuin Haapavedellä, jossa oli kirjaosastokin? Iso S-Market saa korvata Prismaa tai Sokosta?
*
Kävelen rantapuistoja pitkin, lounaasta Saaristokadulta kaakkoon Väinölänniemeen. Paljon puistonpenkkejä märkinä. Juoksijoita, koirien taluttajia. "Keskuskentän" urheilukentältä lännestä kaikuu järven yli selostusääni ja valtavia yleisön kohahduksia. Väinölänniemen urheilukenttä on tyhjä. Lenkkeilijät kiertävät puisen ravintolan takaa Peräniemen ympäri, minäkin. Istun yksin katetussa paviljongissa niemen kärjessä, katselen kaunista järvimaisemaa, syön Atrian savulohitahnaiset kolmioleivät. Huomaan niemellä kaksi muutakin valkeaa paviljonkia, käteviä sateella ja sateen jälkeen.
*
Kävelen idässä Rönön saarelle, jonka siltaan on kiinnitetty 50 rakkauden lukkoa. Ne eivät vielä romauta siltaa, kuten Pariisissa on käynyt ihmisten hulluuden seurauksena. Rönössä näyttää rannan kierrätysalueen jälkeen olevan tavallisia omakotitaloja, en viitsi tutkia pitemmälle.
*
Kuljen Kuopion keskustan itärantoja suuren venesataman lahteen asti. Väinölänniemellä on ensin uimaranta ja pelikenttiä. Rantoja pitkin on kiinnitettyinä veneitä ja laiturin päässä mm. vesitasolentokone, joka mainostaa lentoja "65 euroa hengeltä, 15 minuuttia, vähintään kolmelle". Rannassa ennen laivasatamaa on iso hotelli.
*
Kuopion arkkitehtuuria ihmettelen edelleen. Mieleeni tulee, että sarjakuvasankari Pekka Puupää voisi lisätä taloon yhden parvekkeen itselleen, toisen puolikkaan Pätkälle, kolmannen tuplakokoisen Justiinalle, mutta jättää Pikkaraisen tyystin ilman. Siten syntyisi oudosti muotopuoli, sekasikiömäinen rakennus, joita olen Kuopiossa näkevinäni useita. Mutta Kuopion pelastavat kauniit puistot, niiden ja rantojen valtava runsaus. Puistoisia rantoja riittää kaikkialle, minkä johdosta on kauniimpaa kuin Oulussa!