maanantai 8. toukokuuta 2017

583. Silja Express Göteborgiin

Lauantaina 4.10. klo 16:25 saavun kolmosratikalla Helsingin Eteläsatamaan, Silja Linen terminaaliin, jossa tarjoillaan parhaillaan Milkan suklaata (otan 3 konvehtia). Tapaan Juuson, joka on jo vaihtanut meille laivaliput.
.
Yllättäen hyttiluokkamme on nostettu maksamastamme T-II:sta kalliimpaan T-I:een ja pääsemmekin 2. kannelta autokannen alta ylöspäin peräti 9. kannelle, numeroon 9171. Halvimman henkilöpaikan hinta oli lauantaina 48 euroa.
.
Nousemme terminaalin käytävästä rullaportaita Silja Serenaden 7. kannelle eli "Promenadelle". Oikealla keulassa näköalahissit 1 ja 2 kuljettavat ylös (välillä 6.-12. krs), mutta ulkolaidalla umpihissi painuu alas kakkoskannelle. Vasemmalla laidalla liikkuvat vastaavasti hissit 3, 4 ja 10. Hissejä on tusinan verran Siljan laivassa (Vikingin aluksilla alle puolet, viisi).
.
Keulaa kohti vievän hyttikäytävän päässä on ahtaasti pieni ikkuna, josta minun täytyy käydä katsomassa ulos. Kolmannen ja viimeisen poikkikäytävän varrella, ensimmäinen vasemmalla, on hyttimme numero 9171. Muovikorttia sahataan lukkoraossa, vihreä valo välähtää ja sitten ovi avautuu kahvasta painamalla.
.
"Hello!" - Hytissä kiemurtelee juuri kirjavissa boksereissaan housujaan vaihtava parrakas, luiseva australialaismies.
.
"See you later" (alligator) - aussie häipyy kohta tiehensä. Hän on ehtinyt kääntää toisen alapetin esiin  ja on varustanut sen yksilöllisesti ikiomalla päiväpeitollaan.
.
Sisähytissämme on ikkuna-venttiilin korvikkeeksi kuvataulu. Vaatekaapista löytyvät kahdet tikkaat, ovessa ja sivulla, ja aussie on ripustanut reunoille kaksi päällystakkia. Vihreän Jotos-reppuni voin tunkea, tikkaita raapien, juuri ja juuri takkien alle. Juuson räikeä BushMan-reppu (Bilteman hinta 8,50 euroa) mahtuu hatturitilälle. Pikkukaappi pursuaa aussien änkeämää jättikokoista matkalaukkua!
.
Hyttimme neljäskin asukas saapuu, hän on vahvapiirteinen "suomalainen neekeri", Juuson sanallisen kuvailun mukaan. Nuori mies on kuulemma palaamassa töihin Tukholmaan. Hän on vähän kipeä, menee nukkumaan jo klo 22, mutta aamulla katoaa hytistä kuin tuuli klo 7:30, kaksi tuntia ennen satamaan tuloa, palaamatta enää. "Sänkyjen alle mahtuu tavaraa", hän neuvoo, ja ottaa omakseen petin aussien yläpuolelta. Sängyt kääntyvät auki kevyesti.
.
Kaivopuiston ja Klippanin saaren näen todella ylhäältä laivan 12. kannen lasiselta sisäkäytävältä Kuunsillalta. Ulkokannenkin reunoilla on pleksilasit. Katajanokalta näen korkealta taloja, jotka yleensä peittyvät toisten rakennusten taakse.
.
Etukannen portti on auki. Kieltokyltin "No Admittance" sivuuttavat kaikki. Japanilaiset ottavat valokuvia toisistaan ja joku Jimmy Carter jo hölkkää ruohonvihreää muovimattoa kannen ympäri. Laivan pituus on 203 metriä ja leveys 31,5 metriä.
.
Peräkannen huuruuntuvista ikkunoista välkkyy ulos bikineitä, uikkareita ja ruskeaa ihoa: nopeimmat ovat jo kello 17 saunomassa ja uimassa aluksen Sunflower Oasis -kylpylässä.
.
Serenade-laiva on rakennettu Turussa vuonna 1990. Hyttejä on 986, matkustajia mahtuu 2852, henkilöautoja 450, taikka 60 bussia. Vuodepaikkoja on 3001. Serenaden nopeus on 23 solmua eli 42,6 km tunnissa.
.
Ulkona tuulee, on kylmä syksy, lokakuu. Laivan keskiosiin näkee lasiseinien läpi: Promenade-kannella pidetään tervetuliaisjuhlaa. Voittoarvoilla täytettyjä ilmapalloja pudotetaan väkijoukon puhkottaviksi. Kun kiiruhdamme paikalle myöhäisinä on sankka ruuhka jo hajonnut ja ilmaiset tervetulodrinkit juotu.
.
Taxfree-kauppa sentään jakaa vielä suklaaliköörimaistiaisia (Juuso ottaa kahdesti). Suklaata ei kannata ostaa, samat hinnat kuin maissa makeisveron poiston jälkeen. Lähden kaupasta tyhjin käsin ja istuskelen 8. ja 9. kannen looseissa, näköalaikkunapaikoilla.
.
Käväisen hytissämme, jossa australialainen taas riisuu juuri alusvaatteitaan! "You want to use toilet?" - Hän on menossa suihkuun.
.
Juuso on käynyt hytissä eri aikaan kuin minä ja kertoo: "Aussie oli silloin juuri housut kintuissa vaihtamassa ruutukalsareitaan".
.
Lasten kulkue vaeltaa Promenadea pitkin ohi Robert's Coffeen, Sea Shopin ja muiden kauppojen kohti Atlantis Palacen yökerhoa laivan keulassa. Lasten karaoke-ryhmän lauluesityksen jälkeen lavalle hyppii 8 norjaa neitiä tanssijattaria ja vastaava määrä siistejä nuorukaisia. Välillä laulelee elähtänyt diiva tai vuorostaan iso mustaihoinen miesvastine. Tarjoilijatar käy kysymässä meiltä tilaammeko? "Emme vielä". Lähdemme vihdoin, kun lava laskeutuu tanssilattiaksi.
.
Promenaden kartta kertoo laivan sijainnin kulkureitillään ja että tuuli on 10 metriä sekunnissa ja lämpötila 10 astetta. Huojahteleva ruotsalainen nuorukainen ihmettelee suu ammollaan, kuin ei olisi koskaan merikarttaa nähnyt: "Men Vad Är Det?? ÅBO???"
.
Pykninen venäläinen nuoren miehen pullukka istahtaa viereemme 9. kannen ikkunaloosissa. "Huh huh!" hän huokailee. "Excuse me! Water? Could I have water?" "Huh huh..."
.
"Chauffeur!" hän tökkii sormella itseään ja vääntelee ilmarattia käsillään sekä posmittaa välillä pitkän pätkän venättä. "Russland, going Holland". "We friends?" Hän häipyy välillä, mutta palaa myöhemmin viereen, kasvot iloisiksi välähtäen, kun näkee uudelleen vanhat ystävänsä! "Huh huh."
.
.
**
RUOTSISSA, sunnuntaina 5.10.
.
Painun hyttiimme klo 24 ja nukun hyvin puoli yhdestä neljään, jolloin vasta aussie saapuu nukkumaan, sekä sen jälkeen puoli yhdeksään asti Suomen aikaa (7:30 Ruotsissa), jolloin soida pärähtää herätys ja tukholmalainen lähtee hytistä. Aussie puolestaan nukkuu vielä 1,5 tuntia myöhemmin.
.
Vietän viimeisen puolituntisen laivalla ulkokannella 12, syöden eväspizzan ja lihapiirakan. Saaristomaisemat, pikkulossi laivareitin poikki, korkeita rantakallioita. Laituri vie vedenrajaan louhitulle kalliosäiliön ovelle. Lidingön huviloita ja toisaalla Espoon Soukkaa muistuttavaa elementtikerrostalojen tiivistä lähiötä.
.
Yhdeksännen kannen loosissa, tupakkapuolella, nauraa käkättää Angela McCoy:n ruotsalaisversio ystävättäriensä kanssa, kehuen kivaa reissua ja muistellen baarituttavuutta: "Vad hette han? Jyrki??" Sitten venäläinen Chauffeur puuskuttaa ohitseni pari kertaa.
.
Katsomme Promenaden jonoruuhkaa ylhäältä ikkunoista klo 9:40, kymmenen minuuttia satamaan saapumisen jälkeen. Lopulta meille tuleekin kiire: vaellukseen terminaalikäytävällä kuluu 10 minuuttia jonon hännillä ja ruuhkautuneella liukuhihnalla, jota nopeammin kaikki vieressä kävelevät kulkevat.
.
Silja Expressin, linja-automme Göteborgiin, pitäisi lähteä klo 10.
"Mistä se bussi lähtee?" "Terminaalin edestä."
"Mistä sieltä? Me ei ehditä! hermostuu Juuso.
.
Kun vain laskeudumme liukuportaat alas ja ulos, edessämme on rivistö Silja Linen busseja, 6-10 kpl, ja kauempana tilausbusseja, mutta kaikista ensimmäisenä on Silja Express, otsikolla "Kalmar / Mjölby / Göteborg"!
.
Sini-valkoraita-villapaitainen bussikuski odottaa oven pielessä ulkona, vastaanottaen liput ja yliviivaten nimet listastaan. "Till Göteborg?" "Ja!"
.
Bussissa on enää jäljellä vain joitakin käytävänviereisiä paikkoja. Paitsi huomaan, että takapenkillä olisi vielä 4 paikkaa!
.
"ONKO takapenkillä mielestäsi tilaa, onko???" kysyy Juuso. No niin, tosiaankin, takarivin 5. keskipaikalla istuu tukkeena 200-kiloinen elefanttimies. Etsimmekin siis käytävän vieruspenkkejä bussin puolivälistä.
.
"Is this free?" "Ja... men jag ska ta den andra..."
Vaalea, sileäkasvoinen ruotsalaisnuorukainen haluaa itselleen paikan käytävän viereltä. Hän jää pois ensimmäisenä ja ainoana jo Södertäljessä.
.
Bussin kello on vasta 9:53, pari minuuttia jäljessä minun kellostani. Bussikuski kyselee ruotsiksi:
"Puuttuu vielä yksi, tunteeko kukaan: Sep-po Im-mo-nen?"
Takanani istuvat nuoret olutveikot vastaavat: "Det låtar ett så konstigt namn? Jag tycker vi väntar inte!"
.
Lähdemme ajamaan klo 9:58 bussin aikaa, kaarrellen vastapäivään E4-tielle Tukholman ydinkeskustan ulkopuolella. Värtahamnen, Lidingövägen, Valhallavägen ohi Östra Stationin. Norra Länken, korkeita siltoja yli Essingenin saarten. Keskustan pilvenpiirtäjät näkyvät kaukana vasemmalla idässä.
.
Aurinko porottaa ikkunasta. Minun tulee kuuma takissani, reppu sylissäni, kunnes ruotsalainen vierustoverini jää pois Södertäljessä ja riisun takin sekä saan aseteltua repun penkin alle ja jalkojeni alle. Muukin bussiyleisö valittaa kuumuudesta! Villapaitakuski ei suostu avaamaan kattoluukkuja, koska ulkona on vain 10 astetta, mutta hän lupaa tupakkatauon heti Södertäljen jälkeen, 10 minuutin päästä.
.
Norrköping on komea kaupunki, Ruotsin suurimpia. Vanhaa klassistista arkkitehtuuria ja Turun-sinapin-keltaisia raitiovaunuja. Täällä voisin viihtyä turistina? Bussimme ajaa Norra Promenaden -bulevardia rautatieasemalle, jossa lauma matkustajiamme jää pois vaihtaakseen toiseen bussiin kohti Kalmaria.
.
Raitiovaunupysäkeillä on valonäytöt kuin Helsingin metrossa, kertoen monenko minuutin päästä tulee minkin linjan vaunu. Puistossa on muotoon leikattuja puita ja komea näköispatsas. Kello on 12:20.
.
Ruokatauko pidetään klo 12:35-13:20. Tasan Norrköpingin ja Linköpingin puolivälissä ajetaan tieltä ei-mihinkään, huoltoaseman läheiseen metsikköön, pytingille, jonka pohjakerroksessa on vessat ja portaiden päässä toisessa kerroksessa rasvankäryinen ruokala. Lounas maksaisi 70 kruunua. Juon vain vesipullon puolikkaani vettä ja täytän pullon uudelleen.
.
Juuso yrittää soittaa puhelimella kotiinsa, mutta hermostuu, koska ei nyt tiedäkään millä numerolla pitäisi alkaa? Kerron suuntanumeron Ruotsista ulos Suomeen: 00-358-9-koti.
.
Linköping klo 13:35, viehättävä kaupunki, rautatieasemalla sininen juna ja punaraita-valkoinen. Paljon matkustajia jää kyydistämme. Kuski kiertää listoineen kysymässä: "Vart?" "Till Göteborg".
.
Intialainen unohti autoon eväspussinsa ja palasi keskiovesta hakemaan. Silloin kuskimme käynnisti jo liikkeelle. "Ursäkta!" Intialainen pääsi ulos etuovesta. - Ohitamme juuri Bilteman myymälän.
.
Mjölby kello 14:05, kartassa vain mitätön piste, mutta sisältää mukavasti kerrostaloja kuin Helsingin Lauttasaaresta, 1950-luvulta. Taitekattoja on enemmän kuin Suomessa. Seinäelementtien saumat on aina peitetty eivätkä rumasti paljaina.
.
Huomaan Mjölbyssä puutalotehtaidenkin taloja. Juna-asemalla on täälläkin meidän bussipysäkkimme. Paikallisessa hotellissa liehuu Suomenkin lippu. Juuso löytää bussista yhden kruunun pantin arvoisen muovipullon.
.
Vättern tulee näkyviin: upea, pitkä, kapea järvi. Saari sen keskellä (lauttayhteys kartassa). Brahehus? Linnanraunio.
.
Aurinko paistaa täydeltä terältä. E4-tie kulkee ylhäällä rinteessä, upeat näköalat "kuin Norjassa!" Ruska on Ruotsissa lokakuun alussa vasta keltaista, Suomessa oli jo punaista.
.
Huskvarnassa ajetaan pysähtymättä ohi minulle aiemmalta Lontoon-matkalta tutun Brunstorpin majatalon. Juuso ihmettelee tienvierusmäen korkeutta. Kaunistettu meluaita, jossa aaltoviiva aaltoilee ja lisäksi siinä on läpinäkyviä ikkunoita. Aidan väri on vaaleanpunaista ja ruskeaa.
.
Jönköping on Vätternin Järvenpää. Puutaloalueita kohoilee kuin Tampereen Pispala amfiteatterina rinteissä, joista näköalat järvelle. Asemalla bussimme jo lähes tyhjenee matkustajista!
.
Moderni lasinen "matkakeskus" on järven rannalla: peräti 20 ovea avautuu odotustilasta eri laitureille. Talon lasiseinien läpi näkee järven. Laatikoittain Lapin Kultaa poistuu matkalaisten mukana bussista. Matkareittimme kääntyy länteen, kun klo 15:10 jatkamme ajoa.
.
Ulriceshamn klo 15:40 on vielä yksi viehättävä amfiteatterina järven ylle kaartuva kaupunki. Borås klo 16:10 on sekavampi, mutta Pikku Pispala Tampereelta olisi täälläkin.
.
Bussissamme on jäljellä enää vain 5 matkustajaa, joista yhtenä edelleen koko takapenkin keskelle istumalla vallannut elefantin kokoinen mies, joka taukopaikoilla vaivoin pujottelee itsensä ulos bussista - peppu edellä takaperin!
.
.
***
GÖTEBORG, sunnuntaina 5.10.
.
Silja Expressin bussi saapuu Göteborgiin klo 17. Ajotiemme ohittaa korkealla Lisebergin huvipuiston, josta näkyy varsinkin puinen vuoristorata. Linja-automme pysähtyy modernin lasisen pitkulaisen Nils Ericssonin bussiterminaalin pohjoispuolelle.
.
Nyt kun on vielä viideltä valoisaa, minun olisi nähtävä paljon Göteborgia! Kävelemme bussiaseman ja juna-aseman läpi etelään, Drottningtorgetille, jossa vilisee ja kilisee sinisiä raitiovaunuja. Sitten yli ensimmäisen kanavan ja itään Gamla Ullevin stadionille. Etelään ohi Scandinaviumin, Lisebergin huvipuistolle ja sen ympäri. Johanneberg kohottaa lännessä talojaan.
.
Komea Göteborgin kaupunki on kuin Helsinki parhaimmillaan, klassistista arkkitehtuuria, leveitä katuja, runsaita antiikkiliikkeitä: siirtomaa-aikojen esineistöä. Götaplatsenin museon, teatterin sekä konserttitalon aukiolla mieleeni tulee Kokkolasta Ola Gripenbergin 'Vartiolinna' vuodelta 1927, ja suihkulähteistä Kokkolan 'Tyrsky'!
.
Göteborgin hieno Kungsportsavenyn! Alkaa jo pimetä, pitäisi vielä löytää ruokakauppa. 'Seven-Eleven' on surkean pieni ja kallis. Lisebergin pohjoispuolella olimme nähneet ison marketin, joka oli sunnuntainakin auki. Nyt löytyy osuusliike Coop Konsum 'Avenyn', jossa leipä maksaa 20 kruunua, kakku 15 kruunua, 3 litraa mehua 6 kruunua, jogurtti 250 grammaa 8 kruunua, banaanit 500 grammaa 9 kruunua, 4 suklaavanukasta 10 kruunua. Palautuspulloista saamme 1,50 kruunua. Yhteensä maksan 78 kruunua eli tuohon aikaan noin 12 euroa, kello 20:54.
.
Teatteriaukiolla kanavan laidalla on äänitaideteos. Östra Hamngatanilla ratsastaa Kustaa II Adolf, puistossa on penkkejä. Aseman länsipuolelle on rakennettu valtava kauppakeskus sisätiloihin, kuin Helsingin Forum ja Itäkeskus olisivat yhdessä. Entiset kadut on katettu jalankulkijoille, monta korttelia on yhdistetty toisiinsa. Kauppakeskus on auki läpi yön - mutta pelkästään 24-tunnin McDonald'sin vuoksi.
.
Iltamyöhäisellä olemme linja-autoasemalla, joka sulkeutuu lopulta klo 1. Eurolinesin pikavuoron pitäisi saapua Oslosta yöllä klo 2 Göteborgin bussilaiturille 44, jota on ensin vaikea löytää. Täytyy vain uskoa opasteita ja kulkea ensin junalaituria 16 pitkin ohi pysäköintialueen...
.
Puoli kahden maissa bussilaiturille tulee muitakin odottajia, mm. venäläinen pariskunta, josta vain tyttö aikoo matkustaa, siippa on saattamassa. Aiemmin klo 23:30 lähti täältä täytenä yö-bussi kohti Tukholmaa (jonne saapunee perille klo 6:30).
.
Tuleva bussinkuljettajamme saapuu paikalle - tyhjällä bussilla. Se oli vasta hänen oma kyytinsä, ei meille matkustajille. Hän alkaa myydä liputtomille matkoja, kun vasta odottelemme myöhässä saapuvaa toista Eurolinesin bussia, jonka kuski siis tulee vaihtumaan tähän uuteen.
.
****
(583. Silja Express Göteborgiin)
JATKUU:
584. Bussilla Kanaalin tunnelin läpi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti